Comparing dropout in short-duration further education classroom and e-learning courses in computer programming

Abstract

The main research question in this thesis concerns how much dropout – meaning not completing a course – does happen related to short, commercial e-learning courses in the field of professional software development, and what are the main reasons.
 
 To shed light on the phenomenon, two additional aspects were considered. Firstly, the classroom and e-learning instruction formats were compared using several existing theories. Secondly, also the dropout regarding classroom-based courses was investigated.
 
 Dropout in classroom was examined in a two-phase mixed methods study. The first phase concentrated on how the students were able to complete the exercises of the courses. In the latter phase interviews were used to corroborate the findings and to learn more of classroom dropout.
 
 Dropout in e-learning was analysed in three mixed methods phases. In the initial phase the e-learning platform recorded how students navigated in the content. Interviews were later conducted about the reasons behind the students’ usage behaviour. Finally, a survey was formed based on the interviews to uncover what could be done to minimize dropout.
 
 The study of dropout in classroom showed that dropout is a rare phenomenon, laying in the vicinity of five percent. The interviews revealed that even then the participants were happy with the part of the content that was learned. Inadequate prerequisite knowledge was by far the most major concrete reason for dropout.
 
 In the e-learning part of this research the dropout was 80%, with a variation of ±8%. Understandably lack of time was the most cited reason for dropout. Also interesting were the findings about what could be done to minimise dropping out of a course. General advantages of e-learning, like the ability to choose when to study, were seen to be of major importance – this supports the view that e-learning plays an influential part in contemporary further education. Of the aspects related to course content and the e-learning environment, noteworthy are content that adapts to the skills and interests of the student, feedback about progress and learning, and a pleasant user interface. Interestingly, social aspects like communication or competition, or supervising done by the teacher did not gather strong support. Of the external factors, dedicated studying time from work was felt as influential.

Tämän opinnäytteen päätutkimuskysymys on keskeyttämisten määrä ja syyt verkko-opetuksessa. Keskeyttäminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kurssia ei suoriteta loppuun. Tutkimus on rajattu koskemaan lyhyitä, kaupallisia verkkokursseja liittyen sovelluskehittäjien ohjelmointiosaamisen kehittämiseen.
 
 Jotta ilmiöstä saataisiin laajempi näkemys, verrattiin luokka- ja verkko-opetusta opetusmuotoina hyödyntäen olemassa olevia teorioita, sekä tutkittiin luokkamuotoisessa opetuksessa tapahtuvaa keskeyttämistä.
 
 Luokkaopetuksen keskeyttämistä tarkasteltiin kaksivaiheisessa 
 monimenetelmätutkimuksessa. Ensimmäinen vaihe keskittyi siihen, kuinka opiskelijat pystyivät suorittamaan kurssien harjoitukset loppuun. Myöhemmässä vaiheessa opiskelijoita haastateltiin tarkoituksena vahvistaa löydöksiä ja saada lisää tietoa keskeyttämisestä ilmiönä.
 
 Verkkokurssien keskeyttämistä tutkittiin kolmessa monimenetelmätutkimuksen vaiheessa. Alkuvaiheessa verkko-opetusympäristö tallensi opiskelijoiden liikkumisen sisällössä. Tämän jälkeen haastatteluilla selvitettiin syitä sille, miksi opiskelijat käyttivät sisältöä tietyllä tavalla. Haastattelujen vastausten pohjalta rakennettiin kyselytutkimus, jolla selvitettiin miten keskeyttämistä voitaisi vähentää.
 
 Luokkaopetukseen liittyvä tutkimus osoitti, että keskeyttäminen on harvinainen ilmiö: viiden prosentin luokkaa. Haastattelut paljastivat, että näissäkin tapauksissa opiskelijat olivat tyytyväisiä opittuun osaan sisältöä. Suurin syy keskeyttää kurssi oli esitietojen riittämättömyys.
 
 Verkko-opetuksessa keskeyttämisprosentti oli 80 ± 8%. Yleisin syy keskeyttää oli ymmärrettävästi aikapula. Keskeyttämisten vähentämiseen liittyi mielenkiintoisia löydöksiä. Yleiset verkko-opetuksen edut, kuten mahdollisuus valita opiskelun ajankohta, nähtiin hyvin tärkeiksi – tämä tukee näkemystä siitä, että verkko-opetuksella on merkittävä rooli aikuiskoulutuksessa. Kurssin sisällön ja oppimisympäristön piirteistä huomionarvoisia olivat opiskelijan taitoihin ja mielenkiinnon kohteisiin mukautuva sisältö, järjestelmän antama palaute edistymisestä ja oppimisesta sekä miellyttävä käyttöliittymä. Mielenkiintoista kyllä, sosiaalisia seikkoja kuten keskustelumahdollisuutta tai kilpailullisia piirteitä ei pidetty tärkeinä, eikä myöskään opettajan tekemää edistymisen valvontaa. Ulkoisista seikoista merkityksellisenä pidettiin mahdollisuutta käyttää työaikaa opiskeluun.