Show simple item record

dc.contributorHelsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
dc.contributor.authorSkog, Jani-Kai
dc.date.accessioned2019-11-05T05:18:21Z
dc.date.available2019-11-05T05:18:21Z
dc.date.created2016-02-04 21:15
dc.date.issued2015-05-11
dc.identifieroai:helda.helsinki.fi:10138/154580
dc.identifierhttp://hdl.handle.net/10138/154580
dc.identifier.urihttp://hdl.handle.net/20.500.12424/3641330
dc.description.abstractTutkielma käsittelee Habermasin diskurssietiikkaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää ja arvioida, voidaanko diskurssietiikkaa hyödyntää yhteiskunnalliseen moraalinormiston luomiseen. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, pystyykö diskurssietiikka ratkaisemaan etiikan teorioihin liittyviä yleisiä ongelmia, vai ajautuuko diskurssietiikka uusiin ongelmiin. Habermas rakentaa diskurssietiikan teoriaa erilaisista lähtökohdista, miten etiikkaa on yleensä tutkittu. Hän ei tutki sitä, mitä moraali ja etiikka ovat. Hän kehittää yhteiskuntaan kommunikaation avulla teorian, jolla voitaisiin muodostaa moraalinormeja. Tämän takia on perusteltua arvioida sitä, onko Habermasin diskurssieettinen kommunikaatio mahdollista toteuttaa yhteiskunnassa tai yhteisössä niin, että diskurssietiikan teorian avulla voitaisiin käytännössä päättää yhteisesti moraalinormeista. Tutkielmassa käsitellään aluksi Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaa, jolle diskurssietiikka perustuu. Sitten käsitellään diskurssietiikan perusosa-alueet ja esitellään kaksi muuta etiikan teoriaa (realismi ja relativismi). Näiden jälkeen selvitetään ja arvioidaan diskurssietiikan merkitystä ja hyödyntämistä käytännössä. Habermasin diskurssietiikan hyödyntämistä arvioidaan vertaamalla diskurssietiikkaa muihin moraaliteorioihin (eettinen realismi ja relativismi). Näiden avulla tutkitaan sitä, voiko diskurssietiikka ratkaista näihin teorioihin sisältyviä yleisiä etiikan ongelmia. Vertaamalla diskurssietiikkaa näihin teorioihin, voidaan arvioida sitä, miten Habermasin diskurssietiikan lähtökohdat eroavat näistä teorioista. Teorian toimivuutta tutkitaan myös diskurssietiikalle esitetyn kritiikin kautta. Tutkielmassa kyseenalaistetaan joitakin Habermasin teorian osa-alueita. Teoriaa verrataan myös olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden toimintaan, ja haetaan tätä kautta vastausta kysymykseen sen mahdollisuudesta toimia käytännössä. Keskeisimpinä aineistoina Habermasilta ovat suomennokset Järki ja kommunikaatio vuosilta 1987 ja 1994, Moral Consciousness and Communicative Action vuodelta 1990 ja Justification and Application: Remarks on Discourse Ethics vuodelta 1993. Tutkielmassa todetaan, että Habermasin diskurssietiikka kykenee ratkaisemaan etiikalle ominaisia ongelmia. Teoriaa voidaan pitää lähtökohdiltaan yhteiskunnallisesti hyödyllisenä. Sen avulla on mahdollista päästä ainakin keskustelemaan yksilöiden ja yhteisöjen moraalinormeista ja niiden syistä, ja teorian avulla on helpompi ymmärtää moraalinormistoja. Habermasille keskeinen käsite keskustelutilanteessa on yhteisymmärrykseen pyrkiminen. Pyrkimys Yhteisymmärrykseen velvoittaa ihmisiä. Vaikka Habermasin diskurssietiikka ei välttämättä ole helppo tapa muodostaa yhteisiä moraalinormeja, voidaan se nähdä ainakin tukevana pohjana muille teorioille yhteiskunnallisen moraalinormiston muodostamisessa.
dc.languagefi
dc.language.isofin
dc.subjectKäytännöllinen filosofia
dc.titleDiskurssietiikka Jürgen Habermasin diskurssietiikasta ja sen mahdollisuuksista etiikan teoriana
dc.typeThesis
ge.collectioncodeOAIDATA
ge.dataimportlabelOAI metadata object
ge.identifier.legacyglobethics:6337347
ge.identifier.permalinkhttps://www.globethics.net/gel/6337347
ge.lastmodificationdate2016-03-21 11:48
ge.submissions0
ge.oai.exportid148650
ge.oai.repositoryid4401
ge.oai.setnametiedekunta
ge.oai.setspechdl_10138_18098
ge.oai.streamid2
ge.setnameGlobeEthicsLib
ge.setspecglobeethicslib
ge.linkhttp://hdl.handle.net/10138/154580


This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record