Metallin naiset - Naisena miesvaltaisella alalla. Diskurssianalyyttinen tutkimus sukupuolen tuottamisen tavoista puhekäytännöissä
Author(s)
MARA, SINIContributor(s)
fi=Kasvatustieteiden laitos | en=Department of Education|fi=Kasvatustieteiden tiedekunta | en=Faculty of Education|
University of Tampere
Keywords
Aikuiskasvatus - Adult Education
Full record
Show full item recordOnline Access
http://tampub.uta.fi/handle/10024/80992Abstract
Tutkimuksen kohteena olivat metallialalla työskentelevät työntekijänaiset. Naiset ja miehet jakaantuvat Suomen työmarkkinoilla selvästi eri aloille, ja tämän vuoksi vähemmistösukupuolena alallaan työskentelevät ovat erityisen mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimuksen viitekehyksenä toimi sukupuolen tekemisen tutkimusperinne, jonka mukaan sukupuolta tehdään jatkuvasti niin puheessa kuin esimerkiksi rutiineja toistamallakin. Analyysimenetelmänä käytettiin kriittistä diskurssianalyysia. Siinä tarkastellaan puheessa muodostuvia valtasuhteita ja eriarvoisuutta sekä käytäntöjä, joilla niitä oikeutetaan ja ylläpidetään. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää metallialan naista teemahaastattelun avulla. Tutkimuskysymyksenä oli, millaisia sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia naiset tuottavat puheessaan ja miten niitä voidaan murtaa. Näiden eriarvoisuuksien nähtiin tutkimuksessa myös tekevän sukupuolta. Koska tutkimus kohdistui metallialalla toimiviin työntekijänaisiin, niin tutkimuksessa otettiin lisäksi huomioon naisten luokkaa koskevia puhetapoja. Mielenkiintoista oli, kuinka sukupuoli ja luokka kietoutuvat puheessa yhteen. Naiset tuottivat puheessaan eriarvoisuutta erilaisilla käytännöillä, jotka pitivät yllä vallitsevaa sukupuolihierarkiaa naisten ja miesten välillä. Kahtiajakojen ja luokittelujen kautta korostettiin sukupuolten välisiä eroja, jaettiin työt naisten ja miesten töihin sekä tuotettiin eroja myös sukupuolten sisälle. Hierarkioiden, arvojärjestysten ja alistussuhteiden kautta mies asettui hierarkiassa naisen yläpuolelle ja sai siten osakseen enemmän arvostusta. Nainen olikin tässä suhteessa alistettu ja toiseuden asemassa. Sukupuolineutraaliudessa sivuutettiin sukupuolten väliset epätasa-arvoisuudet, ja tasa-arvon epämääräisyyden johdosta tasa-arvoa voitiin käyttää oikeuttamaan melkein mitä tarkoitusta tahansa. Nämä käytännöt olivat aineistossa mukana myös luokan paikantumisessa naisten puheessa, kun luokkaa tuotettiin sukupuolten välille ja naisen paikka asettui miehen alapuolelle. Luokkaa rakennettiin puheessa lisäksi suhteessa keskiluokkaan, jolloin naiset tunnistivat työväenluokan toiseuden. Naiset asettuivat siis kaksinkertaiseen toiseuden asemaan: paitsi olemalla sukupuoleltaan naisia myös kuulumalla työväenluokkaan. Tutkimuksen mukaan vallitsevaa sukupuolihierarkiaa voidaan purkaa eriarvoisuutta tuottavia käytäntöjä muuttamalla. Kahtiajaoista ja luokitteluista tulee pyrkiä kohti moninaisuuden arvostamista, hierarkioista ja arvojärjestyksistä kohti erilaisuuden tunnustamista sekä alistussuhteista kohti naisten valtauttamista ja toimintakykyisyyttä. Sukupuolineutraaliudesta tulee päästä sukupuolen näkyvyyteen sekä erilaisuuden tunnustamiseen ja myös tasa-arvon epämääräisyydestä tulee päästä kohti sen tarkkaa määrittelyä. Asiasanat:diskurssianalyysi, miesvaltaisuus, metalliala, naiset, sukupuoli, työväenluokka, valtaDate
2013-10-03Type
fi=Pro gradu -tutkielma | en=Master's thesis|Identifier
oai:tampub.uta.fi:10024/80992http://tampub.uta.fi/handle/10024/80992
urn:nbn:fi:uta-1-20037