Opettajuuden diskurssit 6-8-vuotiaiden joustavan opinpolun visiossa
Author(s)
SAARI, SIRPAContributor(s)
fi=Kasvatustieteiden laitos | en=Department of Education|fi=Kasvatustieteiden tiedekunta | en=Faculty of Education|
University of Tampere
Keywords
Aikuiskasvatus - Adult Education
Full record
Show full item recordOnline Access
http://tampub.uta.fi/handle/10024/80437Abstract
Tutkimus tarkasteli esi- ja alkuopettajuutta muuttuvassa koulutusjärjestelmässä 6–8-vuotiaiden joustavan opinpo-lun visiossa. Visiossa integroituisivat nykyiset esi- ja alkuopetuksen koulutusjärjestelmät niin vertikaalisesti kuin horisontaalisestikin. Ideaalisessa toimintakulttuurissa opettajuudet huomioisivat lapsen yksilölliset kasvu- ja oppimisvaiheet sekä todentaisivat opetusta eri kasvatusjärjestelmien tavoitteiden niveltyessä lasta ajatellen. Lapsi etenisi näin ollen luokattomasti ja joustavasti läpi alkukasvatuksen kokonaisuuden.Koulutusjärjestelmän muutos vaatii opettajuudelta muutosta. Muutoksen lähtökohtana on tiedostaa nykyiset esi- ja alkuopettajuutta määrittävät rakenteet. Opettajuutta tarkastellaan systeemiteoreettisen mallin kontekstissa, jolloin esi- ja alkuopettajuuden yhteiskunnallinen kehys ja opettajien ammatillisuus määrittävät opettajuutta. Kahden eritaustaisen opettajuuden muutos kohti uudenlaisen järjestelmän opettajuutta ymmärretään vaiheittaisena prosessina.Tutkimuksen kulttuurinen sekä kriittinen lähestymistapa kietoi kuuden esi- ja alkuopetustaustaisen opettajan teemahaastatteluissa syntyneet visioinnit tämänhetkisen opettajuuden lähtökohtiin. Tekstuaaliset kokonaisuudet kohdentuivat opettajuuden sosiaalisiin käytäntöihin suhteessa lapseen. Analyysiprosessi etsi visioista opettajuuden diskursseja, jotka selittävät kielen ja opettajuuden sosiaalisten rakenteiden suhdetta. Diskurssit rakentuivat opettajuuden tilanteisten identiteettien kautta tarkasteltaessa kieltä tapana ilmaista, tuottaa ja olla. Näin opettajuus merkityksellisti diskursseissa opettajuuttaan.Opettajuudelle rakentui kaksi metadiskurssia. Kehysdiskurssissa oman opettajuuden todentaminen lapsen parasta ajatellen koettiin ulkopuolisista tekijöistä riippuvaisiksi. Sen osia olivat rajautuva ja epäröivä opettajuusdiskurssit. Kehitysdiskurssissa opettajuudessa korostui oma ammatillinen kasvuprosessi vision mahdollistavana. Irtautuva ja avartuva opettajuusdiskurssi liittyivät tähän.Diskurssit kuvasivat opettajuutta visiossa olemassa olevien yhteiskunnallisten ja ammatillisten kehyksien rajaamassa tilassa tai opettajuuden omaan ammatillisen muutoksen kautta. Vasta oman opettajuuden uudistuminen voi tuottaa muutoksen. Se tarvitsee tuekseen sekä yhteisöllisiä että yhteiskunnallisia työkaluja. Ensisijaisesti visioiden tulisi löytää yhtenevä ymmärrys siitä, miten parhaiten kohdataan 6–8-vuotiaan lapsen oppimistarpeet. Mutta onko yhteiskuntamme valmis tukemaan opettajuuden ammatillista kasvua kohti toimintakulttuurista muutosprosessia etsittäessä uudenlaista koulutusjärjestelmää?Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, opettajuus, koulutusjärjestelmä, toimintakulttuuri, diskurssianalyysiDate
2013-10-03Type
fi=Pro gradu -tutkielma | en=Master's thesis|Identifier
oai:tampub.uta.fi:10024/80437http://tampub.uta.fi/handle/10024/80437
urn:nbn:fi:uta-1-19471