Seikkailua, urasuunnitelmia ja mahdollisuuksia – Ulkomaalaisena tutkinto-opiskelijana suomalaisessa yliopistossa

Abstract

Tässä aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa lähtökohtana on ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskeluolosuhteiden ja -ympäristön piirteiden selvittäminen laadullisen tutkimuksen keinoin. Tarkoituksena oli ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sopeutumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä kulttuurin ja kulttuurierojen kokemuksiin keskittyminen, sekä sen selvittäminen, miten kulttuuriin liittyvät seikat vaikuttavat opiskeluun. Samalla haluttiin selvittää myös sitä, toimiiko saman alan tuntemus ja opiskelu yhdistävänä tekijänä opiskelijoiden välillä kansalaisuus-, kieli- ja kulttuurirajojen yli. Tutkimus toteutettiin tekemällä teemahaastatteluja yhdelletoista eri maista tulevalle Tampereen yliopiston ulkomaalaiselle maisterintutkinto-opiskelijalle talven ja kevättalven 2007 aikana. Haastateltavilta opiskelijoilta kysyttiin Suomessa asumiseen sekä opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Opiskeluun liittyvät kysymykset jaettiin erityisesti Tampereen yliopistossa opiskeluun sekä opiskeluun yleisemmällä tasolla. Pyrkimyksenä oli ottaa selville mahdollisimman tarkkaan, minkälainen on ulkomaalaisen tutkinto-opiskelijan oppimiskonteksti Suomessa ja minkälaista heidän elämänsä Suomessa on.

Tulosten mukaan monilla Suomeen tulevilla oli ennestään jokin kontakti Suomeen. Opiskelumaan valinta osoittautui ulkomaalaisille opiskelijoille keskeisemmäksi asiaksi kuin Tampereen valinta ja juuri Tampereen yliopiston valintaan vaikutti lähinnä sopivan maisteriohjelman olemassaolo sekä mahdollisuus opiskella englannin kielellä. Myös koulutuksen maksuttomuus osoittautui joissain tapauksissa ratkaisevaksi tekijäksi. Yliopistolla viihdyttiin yleisesti ottaen hyvin. Esimerkiksi kirjaston palvelut sekä hyvät tietotekniikkavalmiudet saivat paljon kehuja. Kontaktit suomalaisen opetushenkilökunnan kanssa koettiin välittömiksi ja kommunikaatio helpoksi. Henkilökunnalta saatu apu koettiin arvokkaaksi ja suurin osa sanoi saavansa sitä riittävästi. Tosin akateemista ohjausta kaivattiin enemmän etenkin gradun tekoon liittyvissä asioissa. Myös opintokokonaisuuksien suunnittelu näyttäisi vaativan joiltakin osin lisää panostusta. Suomalaisessa yliopistossa opiskelu on hyvin itsenäistä. Osalla haastatelluista ei esiintynyt ongelmia itsenäisyyden kanssa, mutta oli niitäkin, jotka eivät tarkalleen tienneet, mitä heiltä odotettiin. Oman oppimisprosessin hallinnan sekä esimerkiksi ajanhallinnan puute aiheutti ongelmia näille opiskelijoille.

Kontaktit suomalaisten opiskelijoiden kanssa olivat tulosten mukaan melko vähäisiä. Monien haastateltavien vastauksissa tulikin ilmi halu tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin paremmin. Vaikka lähes kaikki suomalaiset opiskelijat puhuvat englantia, kielimuurin voidaan silti sanoa estävän kommunikaatiota suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden huomio keskittyi erityisesti pyrkimyksiin ymmärtää suomalaista kulttuuria ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kiinnostus muun maalaisten opiskelijoiden kulttuureita kohtaan oli vähäisempää. Käsityksen suomalaisten vaikeasta lähestyttävyydestä ei voida sanoa muuttuneen tutkimuksen myötä, vaan se pysyi ennallaan. Suomalaiset koettiin silti ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi. Akateeminen yhteenkuuluvuuden tunne ei näyttäytynyt tulosten valossa kovin vahvana. Suurempi tekijä ystävyyssuhteiden luomisessa näytti olevan samanhenkisyys, samanlaiset kiinnostuksen kohteet sekä elämäntavat.

Asiasanat: kansainvälinen opiskelu, koulutus, sopeutuminen, kulttuuri, voimaantuminen