• Gambaran perilaku prososial pada seorang lansia: Studi kasus pada seorang relawan lanjutuUsia yang masih aktif dan berkontributif sebagai Korp Sukarela di PMI Kota Bandung

      Ilham Siddiq, Ilham (2015-06-25)
      Penelitian ini berawal dari fenomena terdapatnya seorang relawan lansia yang masih aktif dan berkontributif dalam kegiatan-kegiatan siaga pertolongan di Palang Merah Indonesia (PMI) di kota Bandung. Hal ini mendorong peneliti mencari hal apa yang mendasari dari motif subjek penelitian dalam berperilaku prososial. Perilaku tolong menolong atau sering dikenal dengan perilaku prososial dapat diartikan juga sebagai segala tindakan apapun yang menguntungkan orang lain. Secara umum istilah ini diaplikasikan pada tindakan yang tidak menyediakan keuntungan langsung pada orang yang melakukan tindakan tersebut, dan bahkan mengandung derajat resiko tertentu (Baron & Byrne, 2005:92). Schroeder dkk (1995:15) mengartikan perilaku prososial sebagai label kategori perilaku yang lebih luas yang didefinisikan oleh masyarakat secara umum bermanfaat untuk orang lain dan sistem politik yang sedang berlangsung. 
 
 Dalam penelitian ini peneliti menggunakan teori Schroeder, hal ini dikarenakan dalam teori Schroeder membahas perilaku prososial lebih sempit, yaitu untuk mengkategorikan perilaku prososial. Dalam perilaku prososial terdapat tiga sub kategori, yaitu perilaku menolong (helping), altruism dan Cooperation. Jenis penelitian ini adalah Case Study dengan cara mewawancari subjek penelitian seorang yang dikategorikan lanjut usia dan orang di sekitarnya, serta mengobservasi kegiatan-kegiatannya. Pengumpulan data dilakukan dengan mempergunakan wawancara secara langsung mengenai perilaku prososial sebanyak 15 pertanyaan yang berhubungan dangan indikator perilaku. Data yang diperoleh dari wawancara tersebut di coding berdasarkan kompetnsi aspek-aspek psikologis yang berhubungan dengan perilaku prososial.
 
 Hasil penelitian ini memaparkan bahwa terdapat empathy altruisme hypothesis di aspek psikologis diri subjek, itulah yang memotivasi subjek dalam bertingkah laku prososial. Hal tersebut termotivasi oleh motif altruistic, yang mana kepentingan dan kesejahteraan orang lain di dahulukan untuk mendapatkan kepuasan diri.
    • Gaudium et spes: Impulses of the Spirit for an Age of Globalisation

      Van Stichel, Ellen; 53446; de Maeseneer, Yves; 34350 (K.U.Leuven, Faculty of Theology, 2015)
      Guided by the metaphor ‘impulses of the Spirit’ (Gaudium et spes §§11 and 92), we aim to contribute to a renewed reception of Vatican II’s final document, especially among the new generation of (moral) theologians. Commenting upon its subtitle ‘Pastoral Constitution on the Church in the Modern World’, we first introduce the originality of its style, perspective and method. Next, we propose a pneumatological approach to the text in order to avoid the polarizing interpretations which tend to oppose creation (Modern autonomy) and Christology (tradition). Finally, we illustrate the enduring relevance of Gaudium et spes for Catholic social teaching in a context of globalization.
    • Gaya hidup para pengguna media sosial di kalangan milenial: Penelitian terhadap mahasiswa Sosiologi UIN Sunan Gunung Djati Bandung angkatan 2017 kelas B

      Maulidia, Dista (2020-08-26)
      Penelitian ini mengkaji perubahan Sosial Gaya Hidup Para Pengguna Media Sosial Pada Mahasiswa Sosiologi Universitas Islam Negri Sunan Gunung Djati Bandung Angkatan 2017 Kelas B yang merupakan anak-anak generasi milenial. Banyak yang mengatakan bahwa adanya perkembangan teknologi khususnya mengenai media sosial sangat dirasakan banyak sekali manfaatnya mengenai berbagai hal sehingga mengubah gaya hidup mahasiswa ke dua arah, yaitu arah yang positif dan negatif.
 
 Penelitian ini bertujuan: (1) Untuk mengetahui bagaimana gaya hidup generasi milenial di mahasiswa Sosiologi UIN Bandung Angkatan 2017 Kelas B dalam Menggunakan Media Sosial. (2) Untuk mengetahui apa yang melatar belakangi timbulnya perubahan gaya hidup mahasiswa sosiologi UIN Bandung Angkatan 2017 Kelas B dalam Menggunakan Media Sosial.
 
 Penelitian ini menggunakan Teori Perubahan Sosial dari Herbert Spencer. Perubahan Sosial membahas mengenai suatu gejala yang sangat wajar dalam kehidupan sosial. Perubahan sosial tentu akan terus menerus berlangsung dan perkembangannya tidak akan berhenti. 
 
 Metode penelitian ini menggunakan metode deskriftif dengan pendekatan kualitatif karena fokusnya terhadap pendeskrifsian atau penggambaran suatu objek maka untuk menggambarkan hasil penelitian yang diteliti. kualitatif dicantumkan dengan menggunakan pendeskripsian kata-kata yang sifatnya naratif. Sumber data yang digunakan yaitu data primer dan data sekunder dan didapatkan dari teknis pengumpulan data observasi non-partisipan, wawancara dan dokumentasi. 
 Temuan penelitian menunjukan bahwa pertama perubahan sosial pada gaya hidup pengguna media sosial terjadi dalam bentuk aktivitas dimana para mahasiwa lebih banyak melakukan aktivitas kesehariannya dalam menggunakan media sosial karena memang benar-benar dipermudah dalam melaksanakan kehidupan sehari-harinya banyak yang memanfaatkan seperti mecari info, menyalurkan hobi, menambah wawasan yang cukup luas dari berbagai macam hal diseluruh penjuru dunia. Kedua yang melatarbelakangi mahasiswa mengubah gaya hidupnya karena adanya perkembangan zaman yang akan terus menerus berkembang dan tentunya mereka mengikuti zaman agar selalu up to date dan tidak tertinggal zaman. Selain itu juga yang melatar tarbelakangi karena tidak membosankan bermain media sosial.
    • Gazâlî’nin Ahlâk Anlayışı

      Tan, Aysel (2021)
      Moral Understanding of Al-Ghazali In order to evaluate the moral understanding of Ghazali correctly, we should pay attention to how he handles the basic concepts and how he views the life of the hereafter. Ghazali sees moral descriptions such as good, bad and absurd as “knowledge pre-existing in the mind” and believes that it is inherent to do good and avoid evil. Reason naturally encourages people to avoid harm. Reason has the universal knowledge of good and evil. The concepts of moral good and bad are necessary in the mind, and it cannot be known with the mind that individual verbs are good and bad (particular). Particulars, for example, if lying is bad, it is known by 'experience'. In this respect, he has been influenced by philosophers in his statements pointing to the rational aspect of morality. The second important factor that determines Ghazali's view of morality is Sufism. He adopts a morality that advises to stay away from the world in accordance with the mystical understanding of life, and is shaped by compassion and consent. In Ghazali, morality has assumed an individual character with this aspect and the social ethics understanding has been pushed to the second plan. In such an individual understanding of morality, activities and activities aimed at achieving the hereafter and the hereafter are considered important. For this purpose, worship takes on a moral character and points out our responsibilities towards Allah. Those who worship are moral and deserve salvation. Thus, worship becomes a "goal", not a "tool" in the acquisition of morality. Those who fulfill their responsibilities to God behave morally. As a result, the two main pillars that make up the Ghazali understanding of morality are philosophical reason and mystical world view. Since reason is an innate feature of human beings, man knows the good and the bad as a fundamental and can behave morally with this knowledge. Again, knowing that this world is a temporary place, people will work with the focus on the hereafter and live morally by worshiping Allah.
    • Geenipankkitutkimuksen eettiset kysymykset ja Ulrich Beckin riskiyhteiskuntateoria

      Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Systemaattisen teologian laitos; University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology; Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Institutionen för systematisk teologi; Uusitalo, Heikki Kuutti (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2006)
      Geenipankki on yleistä lääketieteellistä tutkimusta varten kerätty kokoelma geenitietoa sisältäviä näytteitä sekä muita potilasta koskevia tietoja. Geenipankkeja voidaan käyttää esimerkiksi populaatiogeneettiseen tutkimukseen, tietylle taudille altistavien geenien löytämiseen, kliiniseen tutkimukseen ja farmako­geneettiseen tutkimukseen, jossa tutkitaan geneettisten tekijöiden merkitystä lääkkeen vaikutuksissa. Monet sairaudet johtuvat perimän (geenien), elämäntapojen ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kun samassa tietokannassa olisi tiedot sekä henkilön perimästä (DNA-näyte), potilastiedoista sekä elämäntavoista, voitaisiin tietoja yhdistelemällä eri tekijöiden osuutta sairauksien ilmentymisessä. Geenipankeissa on kyse ihmisillä tehtävästä lääketieteellisestä tutkimuksesta, jota koskevat eettiset lähtökohdat ovat 1) ihmisarvon kunnioittaminen, 2) yhdenvertaisuus, 3) henkilökohtainen koskemattomuus, 4) yksilön edun ensisijaisuus tieteeseen tai yhteiskuntaan nähden, 5) itsemääräämisoikeus, 6) suojeluperiaate, 7) vapaaehtoisuus, 8) yksityiselämän suoja, 9) tieteellisen tutkimuksen vapaus ja 10) elämän suojelun periaate. Tärkeitä käsitteellisiä erotteluja ovat tutkimus- ja hoitosuhteen ero sekä hoidollisen ja ei-hoidollisen tutkimuksen ero. Lähtökohdista seuraavia tärkeitä periaatteita ovat tutkittavan ensisijaisuus ja vapaaehtoinen tietoon perustuva suostumus. Geenipankkitutkimuksessa nämä periaatteet ovat ongelmallisia. Kun geenipankkeihin näytteitä kerätään yleiseen lääketieteelliseen tutkimukseen, luovuttajille ei voida antaa tarkkoja tietoja näytteiden käytöstä, kuten tutkimuksen tavoitteista, odotettavista hyödyistä, tulosten käyttötavoista, rahoituksesta, eturistiriidoista tai muista sellaisista asioista, jotka saattaisivat vaikuttaa päätökseen näytteen antamisesta. Valta päättää siitä, millaisiin tutkimuksiin ja tarkoituksiin näytteitä saadaan käyttää, saatetaan näytteen ottamisen jälkeen antaa eettiselle komitealle tai muulle asiantuntijaelimelle. Yksiselitteistä ratkaisua siihen, mitä tietoja, kenelle ja miten geenipankista voidaan luovuttaa, ei ole löydetty. Nämä vaikeudet geenipankkitutkimuksessa johtuvat osittain geenitiedon erityisluonteesta muuhun lääketieteelliseen tietoon verrattuna. Geenitieto asettaa lääketieteellisen etiikan periaatteet keskenään ristiriitaan tavalla, johon ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Esitetyissä ratkaisumalleissa keskeistä tuntuu olevan pikemminkin periaatteiden kiertäminen kuin tasapainon löytäminen niiden välillä. Tästä huolimatta geenipankkitutkimusta ei ole kyseenalaistettu. Havainto sopii yhteen sosiologi Ulrich Beckin riskiyhteiskuntateorian kanssa. Beckin mukaan länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttumassa riskiyhteiskunniksi. Tämä prosessi johtuu siirtymisestä yksinkertaisesta modernisaatiosta refleksiiviseen modernisaatioon. Tässä siirtymässä tieteen ja teknologian kehitys ovat keskeisiä. Geenipankit ovat Beckin käsitteiden mukaan yksinkertaisen modernisaation ilmiö. Geenipankkitutkimuksessa asiantuntijat käyttävät merkittävää valtaa ja tutkimuksen poliittinen säätely on epätäydellistä. Ongelmista huolimatta tutkimusta on silti yritettävä tehdä ja skeptikot nähdään irrationaalisina edistyksen vastustajina tai atavististen pelkojen vaalijoina. Geenipankkien puolesta käytetyt perustelut sopivat yhteen Beckin teorian edistysuskon kanssa.
    • Gemaakte keuzes? Een analyse van de muziek- en mediaprefrenties van Vlaamse jongeren

      Stevens,Frank, (University of Groningen Press, 2001-04-01)
      In sociology, two contrasting views exist on aesthetic choices. One claims that aesthetics becomes more and more a reflection of personal traits through the process of individualization. Another view claims that taste is determined by the structural and societal position of the individual. This article investigates whether one can discover evidence for such a structural determination in the musical and media preferences and involvement of Flemish youth. The results show that one can make a clear distinction in girl and boy culture and between the tastes of youngsters from different social backgrounds. Education plays an important role in the development of tastes. This is in accordance with earlier research about the divisions in ethical values of young people in Flanders. More attention should be paid to the relationship between ethics and aesthetics. 10 Tables, 1 Figure, 27 References. Adapted from the source document.
    • Gemeindeautonomie und Zuordnungsmodell in reformierter Perspektive : kirchentheoretische Orientierungen und Folgerungen für die kirchenleitende Praxis

      Schweizerische Vereinigung für evangelisches Kirchenrecht, et al; Kunz, Ralph; Schlag, Thomas (Peter Lang, 2017-11-21)
    • Gemeinsames Gebet. Form und Wirkung des Gottesdienstes

      Berlis, Angela; Baschera, Luca; Kunz, Ralph (Theologischer Verlag Zürich, 2014)
    • Gemeinwohl und Absolutismus

      Rejsner, Michail A. (Berlin-Charlottenburg : Gottheiner, 1904)
    • Gendered Potentials and Delimitations in the Church of Sweden’s Social Innovation

      Cecilia Nahnfeldt; Malin Lindberg (Vandenhoeck & Ruprecht Verlage, 2017-04-01)
      This paper presents a conceptual study of the gendered perspectives on welfare and diaconia articulated in two recently published policy documents by the Church of Sweden, the Church’s platform for welfare and the Bishop’s letter on diaconia. It distinguishes how social innovation processes in the Church are enhanced or hampered by gendered potentials and delimitations. Such processes are increasingly being perceived as essential to the changing role the Church has in society as a consequence of the formal separation from the Swedish state and the growing importance of civil society organizations (CSOs) as welfare-service providers in Sweden.
    • Genes and insurance: Ethical, legal and economic issues [Book review]

      Greaney, Kevin (UQ Press for T.C. Beirne School of Law, University of Queensland, 2004-01-01)
    • Geographies of faith, welfare and substance abuse : from neoliberalism to postsecular ethics

      University of Exeter; Cloke, Paul; Goodwin, Mark; Williams, Andrew (2012)
      The increasing prominence of faith-based organisations (FBOs) in providing welfare in the UK has typically been regarded as a by-product of neoliberalism, as the gaps left by shrinking public service provision and the contracting out of service delivery have been filled by these and other Third Sector organisations. In this way, FBOs have been represented as merely being co-opted as inexpensive resource providers into the wider governmentalities of neoliberal politics – a process that allows a particular secularised form of religion in the public realm. In contrast FBOs working outside the financial and regulatory frameworks of government are understood to resist co-option and maintain the integrity a faith-motivated approach - an approach commonly assumed to be ideologically coercive and tainted by proselytising self-interest. This thesis challenges these conventional accounts of FBOs and the bifurcation of third sector welfare providers into “insiders” and “outsiders”. Drawing upon in-depth ethnographic research with FBOs providing drug rehabilitation services in the UK – and with the clients of these services – this thesis illustrates how neoliberalism can be co-constituted through the involvement of FBOs, which can offer various pathways of resistance in and through the pursuit of alternative philosophies of care and political activism. I critically question the difference faith makes in the processes of care and welfare in FBOs, critiquing the varied ethics of care derived in part from theological belief, and emphasise the relationships of care embodied and performed within organisational spaces as to complicate oversimplified stories of neoliberal co-option, proselytisation and social control. Equally, I argue that some accounts of secularisation of FBOs overlook a broader rapprochement between secular and faith-based ethical motivations, which can solicit new political and ethical spaces that run counter to, and sometimes actively resist, neoliberal (and religious) governmentalities. By drawing attention to the ethical agency of staff and clients in these spaces of care and regulation, this thesis paves the way for a more nuanced understanding of the geographies of faith, welfare and neoliberalism.
    • Geography of Pilgrimage with Special Reference to Islam

      Singh, Ravi S.; Ahmad, Sarah (Alliance for Community Capacity Building, 2021-03-26)
      Pilgrimage is a spiritual journey during which pilgrims have a religious experience and feel connected to the faith's spiritual legacy. The sacred sites are the spiritual home for pilgrims which they have read and heard about but never visited or experienced before. With little attention paid to the Islamic pilgrimage, especially by geographers, this review paper is an attempt to provide an overview of the subject matter and seek to put forward possible future research directions. This paper provides a systematic description of pilgrimage in Islam by reviewing the literature on the subject,  analysing the definitions, characteristics, processes, classification and authorisation of pilgrimage in general followed by an overview of Islamic pilgrimage, that is, Ziyarat by defining key terms, discussing the typology and exploring the neglected dimensions in Islamic pilgrimage studies. The study has brought the relics and saints venerated in the Muslim world into focus, which are the essential causes for the origin and continuation of the Ziyarat tradition. It also points out the different occasions and reasons for performing popular pilgrimage in Islam. And lastly, it discusses the future research dimensions of Islamic pilgrimage.
    • Gerechtfertigte Ungleichheiten : Grundsätze sozialer Gerechtigkeit /

      Hinsch, Wilfried.
      "Demokratische Systeme sind auch dann, wenn sie den grundrechtlichen Forderungen politischer Gerechtigkeit genügen, kritikwürdig und reformbedürftig, solange es ihnen nicht gelingt, allen Bürgern gerechte Anteile an den ges
    • Gerechtigkeit und Globalisierung

      König, Armin (2009-11-25)
      Rezension zu: Dabrowski, Martin; Wolf, Judith; Abmeier, Karlies: Globalisierung und globale Gerechtigkeit. Sozialethik konkret. Paderborn: Schöningh 2009. 978-3-506-76846-9. - "Kann Globalisierung sozial gerecht gestaltet werden? Lässt sich ein Weltgemeinwohl bestimmen? Von welchen Gerechtigkeitsprinzipien soll man sich leiten lassen, die universal anwendbar und akzeptiert sind?" Mit diesen Fragen befasste sich 2008 die Fachtagung "Globalisierung und Gerechtigkeit", bei der um es Prinzipien christlicher Sozialethik und die praktische Umsetzung des Gerechtigkeitspostulats in einer globalen Wirtschafts- und Sozialordnung ging. Martin Dabrowski, Judith Wolf und Karlies Abmeier haben dazu den Tagungsband "Globalisierung und globale Gerechtigkeit" herausgegeben. Er umfasst die Bereiche "Gerechtigkeit und Option für die Armen", "Gerechtigkeit und Finanzmärkte", "Gerechtigkeit und Welthandel" sowie "Gerechtigkeit und Klimaschutz".