• Maailmanpankki ja vammaisten henkilöiden oikeudet : Maailmanpankin vammaisten osallisuuden viitekehys Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teorian näkökulmasta

      Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Theology; Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten; Matsinen, Tytti (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2020)
      Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy analysoimaan Maailmanpankin Disability Inclusion and Accountability Framework -viitekehystä ja hyödyntää analyysissa filosofi Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teoriaa. Martha Nussbaumiin toimintavalmiuksien teoria on valittu tutkielmaan, sillä Nussbaum toteaa teoksessaan Creating Capabilities Maailmanpankin hyödyntäneen toimintavalmiuksien teoriaa kehitysajattelunsa pohjana. Lisäksi hän käsittelee vammaisten henkilöiden oikeuksia ja asemaa suhteessa pitkään vallalla olleisiin kehitysmaatutkimuksen ja kehitystaloustieteen teorioihin teoksissaan laajasti. Tutkielmassa hyödynnetään myös vammaisuuden sosiaalista mallia, johon YK:n vammaisyleissopimuksen määritelmä vammaisuudesta pohjautuu.
 
 Tutkielma vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten Maailmanpankin Vammaisten henkilöiden osallisuuden viitekehys perustelee vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden edistämistä oman toimintansa näkökulmasta? Millaista muutosta ja millä keinoin Maailmanpankki viitekehyksessään tavoittelee verrattuna Martha Nussbaumin esittämään toimintavalmiuksien teoriaan? Millaisia aukkoja Vammaisten henkilöiden osallisuuden viitekehyksessä Nussbaumin teorian valossa on ja millä niitä voi selittää? Tutkielman metodina on systemaattinen analyysi, jossa keskitytään käsitteiden, argumenttien ja edellytysten analyysiin.
 
 Maailmanpankki perustelee vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeuksien edistämistä 
 (1) vammaisten suurella määrällä, (2) sillä, että vammaisten syrjintä laskee valtioiden bruttokansantuotetta 3‒7 %, (3) kansainvälisillä kehitysstrategioilla ja omalla strategiallaan, joiden toimeenpanoon se on sitoutunut ja (4) asiakasvaltioiden tarvitseminen neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tarjoamisella, jotta nämä selviävät sitovista ihmisoikeusvelvoitteistaan.
 
 Maailmanpankki tavoittelee vammaisten osallisuutta, voimaantumista ja täyttä osallistumista yhteiskuntaan. Maailmanpankin valitsemat toimialat, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia ja osallisuutta ensisijaisesti edistetään, jakautuvat niin yksilöä kuin yhteiskuntaa kehittäviin toimialoihin. Jako on vastaava kuin yhtäältä rakenteisiin toimintavalmiuksien teorian jakautuminen sisäsyntyisiin, sisäisiin ja yhdistettyihin toimintavalmiuksiin ja toisaalta vammaisuuden sosiaalinen mallin jako yksilön ominaisuuksiin ja yhteiskunnan esteisiin. Toimintavalmiuksien teorian mukaan ihmisarvoinen elämä edellyttää yhdistettyjen toimintavalmiuksien toteutumista, mikä edellyttää sisäisten toimintavalmiuksien olemassaoloa ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tukevat sisäisten toimintavalmiuksien toteutumista. Maailmanpankin viitekehyksessään esittelemä työ kohdistuu suurimmaksi osaksi yhteiskunnan rakenteisiin, mutta joidenkin toimialojen osalta myös sisäisiin toimintavalmiuksiin.
 
 Maailmanpankin viitekehyksessä on toimintavalmiuksien teorian näkökulmasta kolme puutetta. (1) Viitekehys mittaa kehitystä ja hyvinvointia ainoastaan bruttokansantuotteella, mikä selittyy Maailmanpankin historialla, mutta ei ole riittävä kuvaamaan vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeuksien toteutumista tai hyvinvoinnin lisääntymistä. (2) Viitekehyksen kuvaamat toimenpiteet eivät edistä kaikkia ihmisoikeuksia, vaan painottuvat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämiseen. Toimintavalmiuksien toteutumisen näkökulmasta kansalais- ja poliittiset oikeudet ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä. Näihin oikeuksiin puuttumattomuuden voidaan ajatella johtuvan Maailmanpankin mandaatin rajoituksista. (3)Viitekehyksen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin vammaisiin eikä eri tavoin vammaisten ihmisten erilaisia tarpeita ole huomioitu. Toimintavalmiuksien teorian ydinajatus on, että kullekin ihmisille on tarjottava ne resurssit, joita he tarvitsevat toimintavalmiuksien minimitason saavuttamiseen. Erilaisia tarpeita ei huomioida Maailmanpankin työssä, sillä se on koko historiansa ajan keskittynyt laajoihin, kokonaisia toimialoja koskeviin toimenpiteisiin.
    • Maailmanpankki ja vammaisten henkilöiden oikeudet: Maailmanpankin vammaisten osallisuuden viitekehys Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teorian näkökulmasta

      Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Theology; Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten; Matsinen, Tytti (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2020)
      Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy analysoimaan Maailmanpankin Disability Inclusion and Accountability Framework -viitekehystä ja hyödyntää analyysissa filosofi Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teoriaa. Martha Nussbaumiin toimintavalmiuksien teoria on valittu tutkielmaan, sillä Nussbaum toteaa teoksessaan Creating Capabilities Maailmanpankin hyödyntäneen toimintavalmiuksien teoriaa kehitysajattelunsa pohjana. Lisäksi hän käsittelee vammaisten henkilöiden oikeuksia ja asemaa suhteessa pitkään vallalla olleisiin kehitysmaatutkimuksen ja kehitystaloustieteen teorioihin teoksissaan laajasti. Tutkielmassa hyödynnetään myös vammaisuuden sosiaalista mallia, johon YK:n vammaisyleissopimuksen määritelmä vammaisuudesta pohjautuu.
 
 Tutkielma vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten Maailmanpankin Vammaisten henkilöiden osallisuuden viitekehys perustelee vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden edistämistä oman toimintansa näkökulmasta? Millaista muutosta ja millä keinoin Maailmanpankki viitekehyksessään tavoittelee verrattuna Martha Nussbaumin esittämään toimintavalmiuksien teoriaan? Millaisia aukkoja Vammaisten henkilöiden osallisuuden viitekehyksessä Nussbaumin teorian valossa on ja millä niitä voi selittää? Tutkielman metodina on systemaattinen analyysi, jossa keskitytään käsitteiden, argumenttien ja edellytysten analyysiin.
 
 Maailmanpankki perustelee vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeuksien edistämistä 
 (1) vammaisten suurella määrällä, (2) sillä, että vammaisten syrjintä laskee valtioiden bruttokansantuotetta 3‒7 %, (3) kansainvälisillä kehitysstrategioilla ja omalla strategiallaan, joiden toimeenpanoon se on sitoutunut ja (4) asiakasvaltioiden tarvitseminen neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tarjoamisella, jotta nämä selviävät sitovista ihmisoikeusvelvoitteistaan.
 
 Maailmanpankki tavoittelee vammaisten osallisuutta, voimaantumista ja täyttä osallistumista yhteiskuntaan. Maailmanpankin valitsemat toimialat, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia ja osallisuutta ensisijaisesti edistetään, jakautuvat niin yksilöä kuin yhteiskuntaa kehittäviin toimialoihin. Jako on vastaava kuin yhtäältä rakenteisiin toimintavalmiuksien teorian jakautuminen sisäsyntyisiin, sisäisiin ja yhdistettyihin toimintavalmiuksiin ja toisaalta vammaisuuden sosiaalinen mallin jako yksilön ominaisuuksiin ja yhteiskunnan esteisiin. Toimintavalmiuksien teorian mukaan ihmisarvoinen elämä edellyttää yhdistettyjen toimintavalmiuksien toteutumista, mikä edellyttää sisäisten toimintavalmiuksien olemassaoloa ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tukevat sisäisten toimintavalmiuksien toteutumista. Maailmanpankin viitekehyksessään esittelemä työ kohdistuu suurimmaksi osaksi yhteiskunnan rakenteisiin, mutta joidenkin toimialojen osalta myös sisäisiin toimintavalmiuksiin.
 
 Maailmanpankin viitekehyksessä on toimintavalmiuksien teorian näkökulmasta kolme puutetta. (1) Viitekehys mittaa kehitystä ja hyvinvointia ainoastaan bruttokansantuotteella, mikä selittyy Maailmanpankin historialla, mutta ei ole riittävä kuvaamaan vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeuksien toteutumista tai hyvinvoinnin lisääntymistä. (2) Viitekehyksen kuvaamat toimenpiteet eivät edistä kaikkia ihmisoikeuksia, vaan painottuvat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämiseen. Toimintavalmiuksien toteutumisen näkökulmasta kansalais- ja poliittiset oikeudet ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä. Näihin oikeuksiin puuttumattomuuden voidaan ajatella johtuvan Maailmanpankin mandaatin rajoituksista. (3)Viitekehyksen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin vammaisiin eikä eri tavoin vammaisten ihmisten erilaisia tarpeita ole huomioitu. Toimintavalmiuksien teorian ydinajatus on, että kullekin ihmisille on tarjottava ne resurssit, joita he tarvitsevat toimintavalmiuksien minimitason saavuttamiseen. Erilaisia tarpeita ei huomioida Maailmanpankin työssä, sillä se on koko historiansa ajan keskittynyt laajoihin, kokonaisia toimialoja koskeviin toimenpiteisiin.
    • MAKING A LIVABLE LIFE IN MANCHESTER: DOING JUSTICE TO PEOPLE SEEKING ASYLUM

      Pannett, Margaret (2011-08-01)
      This thesis explores how people struggle to make livable lives in the conditions of existence of seeking asylum in the UK. The study is based on ethnographic research, conversations and participant observation, with people seeking asylum in Manchester. Grounding the research in their narratives is a contribution to decolonizing knowledge and doing justice to the sentience of people who are marginalized and pathologized. The narratives are brought into dialogue with feminist and decolonial philosophy and political theory, and with empirical studies of "refugeedom" from a number of disciplines, to produce a new field of connection from which to map the terrain involved in theorizing livability. While the whole thesis seeks to respond to the narratives, there is a detailed focus on three dimensions which participants emphasize as crucial to livability: settlement in Manchester; the prohibition of employment; the asylum application procedures. These are moments in which livability is claimed as both ethics and practice. From the perspective of the narratives and the ethics which permeate them, livability opens up into questions of recognition, social justice and care. People claim commonality: recognition as human, equality and inclusion in social goods, and care in public settings. These are the practical and ethical supports of livability. The narratives point also towards critiques of "refugeedom", the policies and practices that form the discursive and material conditions within which people seeking asylum attempt to make livable lives.
    • Making a Living by Making Life

      Siegl, Veronika (2018-04-30)
    • Making Development Marketable: The Politics of Image and Representation within Consumer Driven Schemes of Development Fundraising

      Department of International Development Studies; Master of Arts; Dr. Robert Huish; Dr. Nissim Mannathukkaren; Dr. John Cameron; Not Applicable; Selig, Taylor (2011-09-06)
      This project examines a new and growing form of international development fundraising, which constructs and packages development as a product of consumption in order to achieve its goals of awareness and fundraising. These efforts involve the use of a new set of marketing tools, technologies, languages, and tactics to encourage the sale of the development cause. The commodification of development activities within fundraising efforts ultimately poses an important quandary in terms of the effects that such ventures have upon public engagement and reception of international development. As such, this thesis explores the implications of such efforts for social justice in terms of the ways in which people’s perceptions of their own involvement and the causes of which they are a part are shifted. In order to more closely analyze such activities, the organizations (RED) and Kiva were chosen to act as case studies of both corporate and non-for-profit endeavours.
    • Making the new post-Soviet person : moral experience in contemporary Moscow /

      Zigon, Jarrett.
      The post-Soviet years have widely been interpreted as a period of intense moral questioning, debate, and struggle. Despite this claim few studies have revealed how this moral experience has been lived and articulated by Russians themselves. This book provides an intimate portrait of how five Muscovites have experienced the post-Soviet years as a period of intense refashioning of their moral personhood, and how this process can only be understood at the intersection of their unique personal experiences, a shared Russian/Soviet history, and increasingly influential global discourses and practices. The result is a new approach to understanding everyday moral experience and the processes by which new moral persons are cultivated.
    • Making the Social World, or on Making Our Everyday Life World

      Francesca De Vecchi (Firenze University Press, 2016-11-01)
      I will argue for three principal claims that found the structure of the present issue of “Phenomenology and Mind” and represent three Leitmotive of the papers in it collected. A first claim on social world and everyday life world: (i) by making the social world, we make our everyday life world; A second and third claims on two essential features characterising social entities: (ii) social entities existentially depend on the intentionality of individuals, and precisely on heterotropic intentionality of individuals (collective intentionality, social intentionality and inter-subjective intentionality, or social cognition); (iii) social entities are essentially normative entities, i.e. social entities are bearers of a deontology.
    • Malcolm X a jeho význam v hnutí za práva Afroameričanů

      Raška, Francis; Kozák, Kryštof; Marinovová, Klára (Univerzita Karlova, Fakulta sociálních věd, 2020-08-27)
      The bachelor thesis "Malcolm X and his significance in the Civil Rights Movement" deals with life, ideology and philosophy of Malcolm X, representative of radical branch of African- American Civil Rights struggle. The work in its first part is based on Marcus Garvey's nationalistic ideas of black pride and racial exceptionality, which had an enormous impact on Malcolm during his childhood. In its second part it is based on incessant terror from supremacist groups and the pressure of white society. This all eventually ended up in breaking up of Malcolm's family and it contributed to his criminal activity in the streets of New York, district of Harlem. Text also deals with Malcolm's stay in prison, his acquaintance with ideology of Nation of Islam and his subsequent conversion to Islam and beginnings of his preaching career. Important passage is dedicated to comparison of thoughts and stands of Malcolm X with those of Martin L. King, often more respected representative of Civil Rights Movement's moderate section. Later withdrawal from Nation of Islam and Malcom's pilgrimage to Mecca were both highly significant events in his life changing his attitudes, which continued to modify and develop until his premature death. Based on analyses of Malcolm's life experience and thus his beliefs and attitude to...
    • Man, the social creator

      University of California Libraries; Lloyd, Henry Demarest, 1847-1903 (New York, Doubleday, Page & company, 1906-01-01)
      The discovery of social love.--Social progress always religious.--Mere contact making for spiritual union.--Social love creating new forms of social life.--The new conscience.--New conscience in industry.--New conscience transforming politics.--Killing the party spirit.--The new conscience manifesting itself in educational methods and aims.--A new political economy predicting a new wealth.--The church of the deed.--The religion of labour
    • Manajemen Sumber Daya Manusia dalam Perspektif Islam

      Artha, Febriana; , Prof. Dr.Anton Agus S,S.E.M.Si. (2020-08-11)
      Management in the Islamic perspective is a management practice that implements Islamic values in management functions within the company. The purpose of this study is to implement the application of management in the process of recruitment, selection, and employee training. This study also analyzes management practices based on Islam in the company. The method used is descriptive qualitative method. Azalea Botanicals has an understanding of Islamic management that is applied to function management systems such as human resource planning, recruitment, selection, and employee training. And the researchers found that by applying Islamic values in every activity the company provided good assistance for the religiosity and responsibilities of employees, as well as creating an environment that rahmatan lil'alamiin provided assistance for many people.
    • Mandeism i Sverige : En antik religion söker sin identitet i ett västerländskt samhälle

      Berggren, Mattias (Högskolan i Gävle, Avdelningen för kultur-, religions- och utbildningsvetenskap, 2011)
      Från att ha varit en exotisk liten religion som har fört en tynande närvaro i södra Irak och Iran har mandeismen flyttat till västvärlden och däribland Sverige. När allt fler mandéer möter en ny kultur och ett nytt samhälle i Sverige påverkar det inte bara dem som individer utan även religionen mandeism. I denna uppsats har jag påbörjat att undersöka hur mandéer ser på sin identitet och religion. Jag har tagit min utgångspunkt i en bred teoretisk diskussion om identitet, religion och sekualisering. Mandeismen är en gnostisk religion som troligtvis har sina rötter i dagens Israel/Palestina och ser Johannes döparen som den sista profeten. Dopet är mandeismens viktigaste ritual och man har flera heliga skrifter, där Ginza anses vara den som har tyngst auktoritet. Prästerskapet är viktigt för utförandet av ritualer och förmedling av de religiösa kunskaperna, idag finns det bara ett trettiotal präster kvar inom mandeismen i världen och dessa är utspridda från Sverige till Australien. Bland de mandéer som har svarat på mina frågor är de flesta relativt sekulära, ett par ser sig som religiösa. Men samtliga tycker att deras mandeiska identitet är viktig, man ser dopet, högtider, familjen och den mandeiska gemenskapen som viktiga faktorer för att hålla sin mandeiska identitet levande. Flera mandéer i Sverige upplever en svårighet att utöva sin religion på ett traditionellt sätt pga ett kallt klimat som försvårar dop, avsaknad av präster och mandi (tempel där dop kan utföras). Dessa faktorer tillsammans med mötet med en sekulär västvärld och att man har gått från att vara en relativt geografiskt sammanhållen grupp till att vara utspridd över hela världen har lett till en ökad sekularisering. Detta har lett till en diskussion inom mandeismen hur man ska möta den nya situationen, tex hur man ska se på mandéer som gifter sig med ickemandéer, något som tidigare inte har varit accepterat och är mycket ovanligt.
    • Mandement de Mgr. l'évêque de Montréal ordonnant des prières pour le succès de la guerre des Indes [ressource électronique] : Ignace Bourget, par la grâce de Dieu et du siège apostolique.

      Église catholique. Diocèse de Montréal. Évêque (1840-1876 : Bourget); Bourget, Ignace, 1799-1885. ([S.l. : s.n.,, 1857?])
      Titre de départ.
    • Mandement de Mgr. l'évêque de Montréal pour l'établissement des socié tés de tempérance et de charité [ressource électronique].

      Église catholique. Diocèse de Montréal. Évêque (1840-1876 : Bourget); Bourget, Ignace, 1799-1885. ([S.l. : s.n.,, 1842?])
      Titre de départ.
    • Mandement de Monseigneur J.C. Prince évêque de St. Hyacinthe publiant l'encyclique de N.S.P. le pape Pie IX et ordonnant des prières pour la paix [ressource électronique].

      Église catholique. Diocèse de Saint-Hyacinthe. Évêque (1852- 1860 : Prince); Prince, Jean Charles, 1804-1860. ([S.l. : s.n.,, 1859?])
      Titre de départ.
    • Mandement de Monseigneur l'évêque des Trois-Rivières ordonnant des prières d'actions de grâces pour le rétablissement de la paix en Europe [ressource électronique] : 26 mai 1856.

      Église catholique. Diocèse de Trois-Rivières. Évêque (1852- 1870 : Cooke); Cooke, Thomas 1792-1870. ([S.l. : s.n.,, 1856?])
      Signé: Thomas, év. des Trois-Rivières ... Ph. O. Gélinas ...
    • Mandement ordonnant des prières publiques pour obtenir le rétablissement de la paix dans les Indes orientales [ressource électronique].

      Église catholique. Archidiocèse de Québec. Administrateur (1855- 1867 : Baillargeon); Baillargeon, Charles-François, 1798-1870. ([S.l. : s.n.,, 1857?])
      Table.
    • Manifesting the Invisible: Thomas Merton's Vision of Contemplative Christianity in the Modern World

      Newman, Martha G.; Koons, Robert C.; Soenen, Pablo Christian (2021-01-06)
      The American Cistercian monk Thomas Merton was a tireless contributor to the
 20th century conversations of the role of the monastic contemplative life in the
 modern world. His concept of the contemplative life’ s openness to the world and
 service to modernity, and indeed his understanding of his own vocation, developed
 significantly throughout his life, to the point that some have found it helpful to
 distinguish between the “early Merton” and the “later Merton.” This thesis will
 track the changes in Merton’ s thought as a guide to answering the questions that
 captivated Merton throughout his life: what is the relationship between
 contemplative interiority and active struggle for justice? What is the role and
 function of spirituality in the modern world? Are changes in religiosity indicative of
 insufficiencies in the content or communication of religion? Can the contemplative
 life exist today as it has for centuries? I will argue that Merton’ s thought changed
 as he became immersed in a more secular modern society. The content of spiritual
 interiority remains the same, but its context must shift to the scene of modern
 alienation. Religious experience must be open to the modern collective
 consciousness, but the insights of modernity are not new: the mystics have always
 perceived God as absent, or at best mysteriously present. In the modern context,
 contemplative love will seek active expression in protest against the injustices of
 society if it is to remain authentic.
    • Manuel du citoyen catholique [ressource électronique] :

      Fillâtre, J. J. (Joseph Jules), 1848-1917. (Ottawa : [s.n.],, 1882)
      Table.