• Vallaton vastuu? : Liiketoiminnan vastuullisuuden taustojen sosisaalieettisistä ulottuvuuksista

      Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Systemaattisen teologian laitos; University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology; Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Institutionen för systematisk teologi; Salo, Antti (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2015)
      Tämä tutkielma on analyysi liiketoiminnan vastuullisuudesta, sen syntysyistä ja rakenteista sekä sen suhteista talouteen, sosiaalipoliittisiin kysymyksiin ja ympäristöongelmien ratkaisuyrityksiin, sekä etenkin vastuullisuuden tarpeelliseksi tekevien käytäntöjen ja lainalaisuuksien sosiaalieettisistä ulottuvuuksista. Vastuullisuus on osa kestävän kehityksen ohjelmaa, ja sen erityisominaisuutena on pyrkimys pelastaa hyvinvointiyhteiskunta, jonka tulevaisuutta yritysten yhteiskunnallisen merkityksen kasvun on epäilty uhkaavan.
 
 Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, millaisia ovat vastuullisuuden ja sen toimintapiiriin kuuluvien käytäntöjen ja ajattelumallien yhteisölliseen valtaan, oikeuksiin ja vastuuseen liittyvät vaikutukset ja keskinäiset suhteet; siirtyykö vastuu mukana ja miten, jos valtaa siirtyy valtiolta yrityksille; sekä millainen on liiketoiminnan suhde yhteiskuntaan sosiaalieettisenä toimijana ja taloudellis-kulttuurisena vaikuttajana. Tutkimusmetodi on käsiteanalyysi ja lähestymistapa holistinen. Keskeistä tutkimusaineistoa ovat suomalaiset, yhdysvaltalaiset ja englantilaiset liiketoiminnan vastuullisuutta, taloustiedettä ja yritysetiikkaa käsittelevät tieteelliset artikkelit ja tutkimukset. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi myös tuoreet sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit tuovat lisänsä aineistoon.
 Vastaukset tutkimuksen pääkysymyksiin, tutkimustulokset ja johtopäätökset ovat seuraavat: Liiketoiminnan ohjaajat, kuten yritykset, markkinat ja kasvu, ovat osa koko kulutusperustaista kulttuuriamme, samoin niistä koituvat haitat ja uhat. Siksi liiketoiminnan muuttaminen vastuullisemmaksi merkitsee yhteiskunnan muuttamista. Markkinatalous on yhteiskunnan tapa hankkia aineellista hyvää. Vastuullisuus taas on tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen valta, jonka alla yritysten vastuu voisikin rajoittua taloudellisiin tuloksiin. Vastuu ei synny automaattisesti vallan mukana, vaan vastuullisuuden haasteisiin vastatakseen valtioiden ja kansainvälisen yhteisön tulee kyetä määrittämään yritysten ja liiketoiminnan vastuut ja valvoa niiden toteuttamista. Vastuullisuuden lähtöajatuksia on, että markkinataloutta voidaan harjoittaa, kunhan se tehdään vastuullisesti. Sen tavoitteiden täyttymiselle on kuitenkin erityisen ongelmallista sen sitoutuminen markkinatalouden myötä talouskasvuun. Toisaalta vastuullisuutta on osin vaikeaa sovittaa yhteen liiketoiminnan omien lainalaisuuksien kanssa. Talousvastuullisuuden toteutumisesta riippuu kestävän kehityksen ohjelman onnistuminen: ilman valtio-ohjausta sosiaalisia ja ympäristökysymyksiä ei voi odottaa ratkaistavan. Yritysten valta ei ole valtioilta siirtynyttä valtaa, vaan se on teknis-taloudellisen kehityksen myötä syntynyt eräänlaisena lisävaltana hallintovallan rinnalle. Yksilön ja yhteisön eettisen suhteen kannalta tämä asetelma on vaikea, koska vallan yhteisöllisyyden kyseenalaistuessa yhteiset arvot ja tavoitteet, yhteinen motivaatio ja yhteiskunnan mielekkyys, tasa-arvoisuus ja pysyvyys ovat vaikeampia määrittää ja toteuttaa.
 
 Tutkielmani tuloksineen on lisähuuto korpeen, jossa keskustellaan talouden ja materian suuresta painoarvosta yhteiskunnassa, ihmisen vallasta ja vastuusta niin sosiaalisessa kuin luonnon yhteisössä sekä liiketoiminnasta yhtenä vapauden toteuttamisen välineenä ja mahdollisena vapautemme riistäjänä.
    • Valoración del investigador sobre los códigos éticos en el ámbito científico

      Hortigüela Alcalá, David; González Calvo, Gustavo; Hernando Garijo, Alejandra (Universidad Nacional Autónoma de México, Instituto de Investigaciones sobre la Universidad y la Educación, 2017-03-01)
      Esta investigación tiene el propósito de indagar acerca de los principios éticos que deben regir en el código científico de las investigaciones. Para lograrlo se lleva a cabo un análisis cualitativo, mediante el modelo de actuación interpretativo, sobre la percepción de seis profesores universitarios españoles pertenecientes al campo de las ciencias sociales (CCSS) de diferentes ámbitos de especialidad. Se llevó a cabo un grupo de discusión como instrumento para profundizar en el eje de estudio. Los resultados muestran cómo los docentes de menor experiencia y rango académico perciben más dificultades a la hora adecuarse a las exigencias de las agencias evaluadoras. Por su parte, los docentes de mayor rango académico reconocen la imposibilidad de publicar material científico variado y de calidad a corto plazo. Se concluye con la necesidad de revisar los modelos de acreditación docente, y se valoran tanto las contribuciones realizadas como la proyección multidisciplinar del investigador.
    • Values and ethics discourses in Irish social work: Which values do practitioners view as realistic and implementable in day to day practice?

      Whelan, Joe (Irish Association of Social Workers, 2017)
      Discourses surrounding values and ethics are central to the professional of social work. This paper focuses on the role of values and ethics in Irish social work practice. Drawing on findings from original research it explores the place of both traditional and emancipatory values as they are viewed by practitioners in the field. It also explores which values workers view as realistic and implementable in day to day practice. The methodology employed to achieve these aims consisted of a structured literature review coupled with a web-based attitudinal survey. The sampling process resulted in 128 responses, 111 of which were complete. Overall findings suggested a marked preference for traditional value types with many respondents indicating that the tasks associated with emancipatory values are best placed with other groups in Irish society.
    • Varieties of Anti-Catholicism on Tyneside and in County Durham, 1845-1870

      Bush, Jonathan (2012)
      This study examines the nature and extent of various forms of anti-Catholicism which existed on Tyneside and in County Durham between 1845 and 1870. Previous studies that have touched upon anti-Catholicism in the North East of England have tended to argue that local cultural factors reduced the anti-Catholic feeling which was more evident in other areas of the country during this period. However, in applying and expanding upon previous theories of anti-Catholicism, the study will take a multi-faceted and broader perspective, rather than simply a manifestation of one specific type, to argue that local cultural conditions actively encouraged different forms of anti-Catholicism in different areas within Tyneside and in County Durham. It will demonstrate this through an examination of the major tenets of anti-Catholic ideology and their appeal among the wider population; the relative strengths and weaknesses of the various political campaigns which drew on ‘Conservative’ and ‘Liberal’ anti-Catholic thought; the Protestant response to the resurgence of Catholicism at the local level and the role played by the local Catholic communities in increasing anti-Catholicism; and, finally, the varieties of religious violence, both English and Irish and intra-Irish, which were greatly influenced by local conditions and circumstances. This study has wider implications for our understanding of the pervasive and all-encompassing nature of nineteenth-century English anti-Catholicism generally. It also contributes towards the wider debate on North East regional identity by questioning the continued credibility of a paradigm which views the region as exceptionally tolerant and coherent.
    • Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan suvaitsemisen käsiteanalyysi

      Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Systemaattisen teologian laitos; University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology; Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Institutionen för systematisk teologi; Salminen, Iiro (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2015)
      Pro gradu -tutkielmassani analysoin suvaitsemista toimintana, vaikuttamisena ja osana vastavuoroista tunnustamista. Tutkimuksen tavoitteena on antaa perusteltu vastaus kahteen kysymykseen: minkälaista toimintaa suvaitseminen on sekä mihin suvaitsemista tarvitaan. Tutkimuskysymyksen muotoilun taustalla on tarve selkeyttää suvaitsemisen käsitettä aikana, jona suvaitsemisesta puhuminen on trendikästä. Suvaitsemisen trendikkyys on johtanut käsitteen käytön monitulkintaisuuteen ja epäselvyyteen. 
 
 Tutkimuksen metodi on käsiteanalyysi. Käsiteanalyysin avulla voidaan tarkastella käsitteiden merkityksiä ja niiden välisiä suhteita. Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut suvaitsemisen ehtoja, sen perusteita toimintana ja vaikuttamisena sekä suvaitsemisen suhdetta muutamiin sitä lähellä oleviin käsitteisiin käsiteanalyysin avulla. 
 
 Yhtenä osana työtäni käsittelen suvaitsemista osana vastavuoroista tunnustamista. Tunnustaminen on persoonan ominaisuuksien ja kykyjen positiivista vahvistamista. Käsittelen tunnustamisen teoriaa siltä osin, mikä on relevanttia tutkimuskysymysten suhteen. Suvaitsemisen käsitteen vertaaminen vastavuoroisuuden sekä tunnustamisen käsitteisiin paljastaa oleellisia huomioita suvaitsemisen heikkouksista ja vahvuuksista toimintana. 
 
 Johdannon jälkeisessä luvussa tarkastelen suvaitsemisen ehtoja ja suvaitsemista toimintana. Toiminnan analyysi perustuu Jaana Hallamaan vielä julkaisemattomaan teokseen Yhteistoiminnan etiikka. Yhteistoiminnan etiikka tarjoaa kattavan käsitteellisen välineistön toiminnan, yhteistoiminnan ja vaikuttamisen tarkastelemiselle. Yhteistoiminnan etiikan tarjoamia työkaluja hyödyntäen analysoin tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa suvaitsemisen määritelmää, puran sen osiin ja kokoan jälleen yhteen. 
 
 Kolmas luku keskittyy suvaitsemisen tarkastelemiseen vaikuttamisena ja yhteistoimintana. Yhteistoiminnan etiikan vallan ja vaikuttamisen analyysi mahdollistaa suvaitsemisen ymmärtämisen vastavuoroiseksi yhteistoiminnaksi. Tämä on peruste käsittää suvaitseminen osaksi vastavuoroista tunnustamista, jota analysoin neljännessä luvussa. Tutkimuksen neljäs luku perustuu pääosin Axel Honnethin tunnustamisen teoriaan. 
 
 Suvaitseminen osana vastavuoroista tunnustamista on toimintana merkityksellistä. Suvaitseminen ei ole itseisarvoista toimintaa, mutta se voi mahdollistaa tunnustamisen erimielisyyksistä huolimatta. Lisäksi vastavuoroinen tunnustaminen on eettinen periaate, jonka pohjalta suvaitsemista ja suvaitsemattomuutta voidaan arvioida.
    • Vastuullisuus suomalaisen rahapelipolitiikan strategiana : taloudellisten ja kansanterveydellisten intressien paradoksi

      Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Systemaattisen teologian laitos; University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology; Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Institutionen för systematisk teologi; Fagerström, Jane (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2017)
      Tämän pro gradu -tutkimuksen tehtävänä on tarkastella miksi Suomen rahapelimarkkinoiden strategiapuhe kulminoituu vastuullisuuteen? Käsittelen tehtävää rajaamalla sen neljään päälukujeni mukaisiin väitteisiin. Vastuullisuus suomalaisen rahapelipolitiikan strategiana on ajankohtainen juuri nyt. Vuodesta 2017 Suomen rahapelimarkkinoita monopolisoi kolmen yhtiön sijaan yksi, kun Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät Veikkaukseksi. Vastuullisen pelitoiminnan paradoksi syntyy siitä, että monopolin oikeuttamisperusteena oleva arpajaislaki ja valtioneuvoston asetus pelitoimijoista ovat keskenään jännitteiset. Vastakkain ovat pelitoiminnalla hankittavat varat ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentäminen. Ratkaisu jännitteeseen tuntuu löytyneen vastuullisesta pelitoiminnasta.
 
 Tutkimukseni on käytännöllistä etiikkaa. Metodini on systemaattinen analyysi, erityisesti käsite- ja väitelauseiden analyysi. Tutkimukseni liittyy kolmen pääkäsitteen ympärille: rahapelipolitiikka, pelihaitat ja vastuullisuus. Pidän myös Peter Singerin väitettä ”Toimivien olentojen intressit on otettava huomioon heitä koskevissa valinnoissa ja päätöksissä” ohjenuorana tarkastellessani rahapelipoliittista vastuullisuutta. Lähdeaineistoni on poikkeuksellisen laaja, ja osan siitä olen ammattini puolesta saanut lahjaksi; työni ja opintoni siis yhdistyvät. Päälähteisiini kuuluvat Veikkauksen ja RAY:n vuosikertomukset, EU- ja ministeriötason lähteet ja lakitekstit. Täydennän niitä laajalla aiheeseen liittyvällä kirjallisuudella eri asiantuntijatahoilta. 
 
 Rahapelitoiminnan erityislaatuisuus on poliittisesti ja globaalisti tunnustettua. Sillä rajoitetaan palveluiden liikkuvuutta ja perustellaan kansallisia monopoleja nojaten rikos- ja pelihaittoihin. Suomessa rahapelimonopolilla on kansalaisten vahva hyväksyntä. Pelaaminen on yleensä harmitonta ajanvietettä, kulutusta, josta voi kuitenkin syntyä ongelmia. Siksi vaaditaan erityistä ohjausta, tukea ja työkaluja pelaamisen hallintaan. Suomessa rahapelit perustuvat lakisääteiseen yksinoikeusjärjestelmään, jossa rahapeliyhtiön on huomioitava vastuullisuuden vaatimus toiminnassaan: ”rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset estetään sekä pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia haittoja vähennetään.”
 
 Reformaation juhlavuonna tutkin vastuullisuutta täysin itse laatimieni taulukoiden pohjalta, teesien muodossa. Vuosikertomuksista satunnaisesti koottujen väitteiden lähteitä on 69, jotka muodostavat yhteensä 50 teesiä. Kaikki teesit on poimittu vastuullisuuden kontekstissa. Läpikäyn ne systemaattisesti käsitteiden ja niiden esiintyvyyden mukaan. Johtopäätös jopa yllättää, sillä se on suora vastaus väitteeseeni 2) Rahapelipolitiikka suojelee monopolia. Kyllä: Vastuullisuus (joka nousee haittanäkökulmasta, joka oikeuttaa rahapelimonopolin, jota rahapelipolitiikka suojelee) on poliittinen keino olemassaololle. Se on luottamuksellista kohtaamista – viihdettä, jota velvollisuudet ja hallinta rajoittavat.
 
 Teesejäni vastaava syvempi käsitteellinen tutkimus olisi varmasti avannut keskustelua vielä enemmän aiheen tiimoilta. Elämänpolitiikan rooli haastajana jäi nyt vain esittelyn asteelle.
    • "Väcker jag hopp om nåt som inte finns?" : En studie om diakoners arbete med papperslösa

      Isberg, Jonas (Ersta Sköndal högskola, Institutionen för socialvetenskap, 2012)
      Syftet med denna studie är att öka kunskapen om diakoners arbete med papperslösa. I Sverige finns det 10 000-tals papperslösa som befinner sig här efter att undanhållit sig utvisningsbeslut, smugglats in som traffickingoffer eller strävar efter att arbeta ihop inkomster att skicka till hemlandet. Med en kvalitativ ansats har jag intervjuat sex stycken diakoner som arbetar i Svenska kyrkan i Stockholm, och som alla möter och erbjuder socialt stöd till papperslösa. Resultatet har jag analyserat utifrån teori om ekologiskt perspektiv på socialt arbete med flyktingar och migranter, samt teorier om värdegrunder i socialt arbete. Resultatet visar att diakonerna fokuserar på det sociala arbetet på mikronivå, men att viss samverkan på mesonivå förekommer. Dock förekommer inte särskilt mycket samverkan med andra diakoner som möter papperslösa. De diakoner som samverkar minst uttrycker en ensamhet rörande sitt arbete. Diakonerna ställs inför etiska överväganden rörande resursfördelning och då prioriteras papperslösa overstayers framför de som befinner sig i Sverige för att arbeta. Resultatet visar även att diakonerna upplever en maktlöshet rörande sitt arbete och gör etiska överväganden huruvida det är värt att bistå människor som lever papperslösa, trots att det i vissa fall verkar bättre att återvända. Denna maktlöshet kan kopplas till de juridiska kunskaper diakonerna besitter eller saknar, då den diakon som har störst juridisk kunskap även är den som uttrycker mest hopp. Med ökad samverkan mellan diakoner som arbetar med gruppen, och med ökande juridiska kunskaper gällande lagstiftningen verkar både känslan av ensamhet och maktlöshet att minska.   Nyckelord: Papperslösa, diakon, Svenska kyrkan, trosbaserat socialt arbete, flyktingar, migration   Keywords: Undocumented Migrants, Irregular Migrants, Deacon, Church of Sweden, Faith-based Social Work, Refugees, Migration
    • Veil of Protection: Operation Paperclip and the Contrasting Fates of Wernher von Braun and Arthur Rudolph

      Eldridge-Nelson, Allison (Bowling Green State University / OhioLINK, 2017-12-05)
    • Veiled discrimination: rethinking the limits of state sovereignty

      Ghia, Unnati (London School of Economics and Political Science, 2020-05-05)
      In December 2019 peaceful women protesters in India led a sit-in that would last over 100 days against the ‘anti-Muslim’ Citizenship Amendment Act 2019. Unnati Ghia tells us what this means for Muslim women in India where the patriarchal structures of state sovereignty has left them underrepresented and with no access the justice against state policies that perpetuate discrimination.
    • Verdades sociales y errores democráticos : obra escrita en francés /

      Delassus, Henri.; Real Maestranza de Caballería de Valencia. (Barcelona : L. Gili,, 1923)
      At head of title: Real Maestranza de Caballería de Valencia.
    • Verhüllungsverbot: Ein Grundsatzproblem schaffen, um ein Scheinproblem zu bekämpfen

      Schlegel, Stefan (Unser Recht – Notre Droit – Nostro Diritto – Noss Dretg, 2021-01-24)
      Ein Verhüllungsverbot, wie es in der Schweiz per Volksinitiative eingeführt werden soll, ist ein frontaler Angriff auf die Funktionsweise der klassischen Freiheitsrechte. Würden die Argumente, mit denen das Verbot gerechtfertigt wird, auf andere Lebensbereiche übertragen, so würde der Schutzbereich der Freiheitsrechte zerbröseln.
    • Verrà il tempo per i rinnegati

      Oscar Horta; Leonardo Caffo (MIMESIScountry:ITAplace:Milano, 2014)
    • Verrà il tempo per i rinnegati

      Oscar Horta; Michela Pettorali; Leonardo Caffo (MIMESIS, 2014)
    • Verzaubertes Hören : das Zusammenwirken von Musik- und Wortsprache als Zeichen gottesdienstlicher Polyphonie

      Kunz Pfeiffer, Beatrice (Walter de Gruyter, 2009)
      In einem Gottesdienst steht die Erneuerung des Lebens auf dem Spiel. Daher spielt Kunst, z.B. Musik, hier eine zentrale Rolle: Sie eröffnet einen Freiraum der Auseinandersetzung mit verschiedenen Lebensperspektiven und weist über die Alltagserfahrung hinaus in die Erfahrung von Transzendenz hinein. Musik erreicht also auf ihre Weise, worauf das Evangelium von der Auferweckung des Gekreuzigten zielt: dass die Gottesdienstgemeinde sich zu Lebendigkeit und Menschlichkeit „verzaubern“ lässt. Das Modell der Incantation zeigt, wie Musik- und Wortteile im Gottesdienst dieses Ziel gemeinsam angehen können. 
 A church service is concerned with the renewal of life. Thus art, e.g. music, plays a central role: it gives scope to deal with different perspectives on life and reaches beyond every-day experience to transcendental experience. In its own way, music achieves the objective at which the gospel of the crucifixion and resurrection aims: the worshiping community is "enchanted" into becoming alive and human. The model of incantation demonstrates how music and words can combine in liturgy to achieve this goal.
    • Vice & virtue in everyday life : introductory readings in ethics

      Internet Archive; Sommers, Christina Hoff; Sommers, Frederic Tamler, 1923-; Fogelin, Robert J (San Diego : Harcourt Brace Jovanovich, 1989-01-01)
      Includes bibliographical references
    • Vidik socialnega dela s strani javnosti in medijev

      Mesec, Bojana; Šarlah, Nejc (2021-06-17)
      Ta diplomska naloga poskuša z analizo osmih člankov spletnih medijev v Sloveniji odgovoriti na vprašanja kakšen je položaj socialnega dela v naši družbi ter na kakšen način ga prikazujejo mediji. Sam vidik je predstavljen skozi poročanje o koroških dečkih. Pri tem se sprašujemo kako se socialni delavci držijo postopkov pri opravljanju svojega dela, kdo jih pri tem nadzira, ter kakšno vlogo imajo pri vsem tem naši mediji. Dotaknili se bomo o čem vsem je tekel diskurz okrog koroških dečkov, kaj izvemo o njih ter o njihovih zgodbi, kakšno vlogo imajo tukaj tudi njihovi stari starši, kakšne so bile odločitve državnih organov, kako našo zakonodajo vidi Evropa in kako se razlikuje od slovenske. Pomemben nam je tudi vidik javnosti, ki je imela svojo vlogo pri samem dogajanju. Sama javnost je sodelovala pri protestih, vložila je svoje lastne pobude za spremembo zakonodaje ter tako izražala svojo pravico do svobodnega govora. Rezultati nam pokažejo, da je medijsko poročanje vodilnih medijskih hiš objektivno, a se kdaj zgodi, da se kakšen podatek izpusti iz člankov. Ob medijskih hišah z manjšim deležem gledanosti opazimo bolj senzacionalistično poročanje ter drugačne naslove in uporabo slikovnih gradiv. Na področju socialnega dela izvemo, da so se zgodile napake upravne narave, a te nimajo povezave z vsebinskimi odločitvami, sklepi. Odločitve namestitve otroka v rejniško družino je dolgotrajen proces, ki zajema vrsto institucij in udeleženih v procesu. Zgodi se, da kdaj pride do razlik med različnimi interpretacijami zakonov s strani slovenske zakonodaje ter evropske zakonodaje. V tem primeru ima evropska zakonodaja večjo težo kot naša.
    • Vielfältige Paare und Familien – herausgeforderte Kirchen. Beiträge zum aktuellen Umgang der Kirchen mit homosexuellen Partnerschaften

      Noth, Isabelle; Braunschweig, Michael U.; Tanner, Mathias (Theologischer Verlag Zürich, 2021)
    • Vienan naisia tutkimassa : rajan ja perinteen jäljillä

      Hyry, Katja (Joensuu : Suomen kansantietouden tutkijain seura, 2007-10-15)
      Abstract: The women of Dvina Karelia : in search of border and tradition
    • Vies vulnérables vivantes et migrantes

      SNAUWAERT, Maïté (Société d'étude de la littérature de langue française du XXe et du XXIe sièclesELFe XX-XXI, 2020-09-21)
      Je voudrais montrer comment la littérature contemporaine, qu’elle soit de fiction ou de non-fiction, offre un accès aux vies inconnaissables des migrants, dans leur fragilité autant que leur résistance. Contre le récit médiatique qui les présente avec urgence et menace comme une masse indistincte, les réduisant à leur seule dimension de survie, et qui équivaut leur vulnérabilité à une défaite, un certain nombre de textes littéraires se mettent à l’écoute de leurs voix singulières et des résonances qu’elles créent en nous. Ils se font alors le refuge d’une « haute conscience » (Chamoiseau) qui fait défaut au politique.