• `ibFratelli tutti`/ib : proposition de lecture théologique d’une encyclique sociale

      Catta, Grégoire (2021)
      Encyclique sociale centrée sur la fraternité universelle comme projet de société, Fratelli tutti peut être lue théologiquement comme donnant à approfondir le mystère d’un Dieu Trinité. Le chemin de la fraternité tracé par l’encyclique ouvre des pistes théologiques : la révélation d’un Dieu Père qui répand un amour aux résonances sociales, fonde le dialogue et la rencontre et promeut la dignité humaine ; l’invitation à une vie au goût de l’Évangile à la suite du Christ qui est transformation culturelle et amitié avec les plus pauvres ; l’écoute de l’Esprit qui est ferment d’unité dans la diversité, moteur d’un discernement pour l’action et capacité de rêver et d’espérer.
    • `ibIntégration, intégralité, intégrité`/ib. Réflexions historiques et philosophiques sur un lexique pédagogique de la modernité

      Tognon, Giuseppe (2017)
      Le couple intégralité et intégrité renferme une densité de signifiés exemplaire aussi bien pour comprendre le caractère artisanal de précision de toute action éducative, trop souvent considérée comme une action impersonnelle, que pour mesurer les limites de toute ambition régénératrice de l’humanité. L’histoire nous montre que lorsque la vie collective est traversée du désir d’intégralité, c’est souvent de façon grossière et dévastatrice, qui n’a rien à voir avec la prudence nécessaire à la conservation du bien-être psychophysique de la communauté. La formule de l’éducation intégrale a joui d’une grande fortune au xxe siècle, dans l’Église mais aussi chez les grandes organisations internationales : en réalité, du point de vue pédagogique, l’intégralité et l’intégrité ne peuvent être prises comme synonymes d’une unité matérielle ou d’une complétude purement formelle. L’éducation intégrale qui nous permet d’avoir bon espoir en l’avenir est celle qui ne prétend pas prendre en charge la totalité du réel et de l’homme, et qui, si partielle et sélective soit-elle, offre au plus grand nombre d’êtres humains la possibilité d’accomplir des gestes cohérents avec l’acceptation de son propre état, et donc en déplaçant les causes qui rendent la vie impossible, indigne de la personne humaine. La puissance du lexique de l’intégralité et de l’intégrité de l’homme adopté par la pédagogie contemporaine est donc le résultat d’un projet de transformation culturelle et politique profonde engagé par la démocratie avec la société moderne et toujours en cours, en dépit des immenses problèmes qu’il soulève.
    • Xenophobia as a response to foreigners in post-apartheid South Africa and post-exilic Israel: a comparative critique in the light of the gospel and Ubuntu ethical principles

      Motlhabi, M.B.G. (Prof.); Mnyaka, Mluleki Michael Ntutuzelo (2009-08-25)
      Blaming those who are different from us because of skin colour, nationality and language when things do not go right during the process of reconstruction is common among those who are faced with such a task. This assertion is confirmed by our examination and evaluation of xenophobia in post-apartheid South Africa and post-exilic Israel. In South Africa socio-economic and political reasons are cited for the rejection of African immigrants by some South Africans. The Jews in the post exilic period understood their religious, social and economic problems to be caused by others. What is more disturbing is that the Jews understood their xenophobia to be demanded or legitimised by God. These reasons for them necessitated hatred, isolation, stigmatisation and sometimes negative actions against foreigners.
 
 When we compare xenophobia in both post-apartheid South Africa and post-exilic Israel in this study, we find that factors such as identity, notion of superiority, negative perception of those who are different and use of power, play a major role in the exacerbation of xenophobia. In evaluating both situations, using the African principle of Ubuntu and Christian moral values, we are able to demonstrate that xenophobia as found in both situations is morally wrong since it is inhuman, selfish, racist/ethnocentric, discriminatory and often violent. Ubuntu and Christian values and principles such as human dignity, human rights, reciprocity, love, compassion, forgiveness, hospitality and community were sacrificed by South Africans and Jews in their dealings with foreigners in their respective situations.
 
 It is argued here that among other things in the case of South Africa, the reduction of inflammatory statements by government representatives and the media, education of the unemployed, the youth and workers; and the meeting of spiritual, material, humanitarian and moral needs by the Church, will help sensitise South Africans to the plight of African immigrants and migrants and will further deepen the ubuntu and Christian values.
    • Yakuza moon

      Shoko TENDO (gagas media, 2014-09-28)
    • Year Book of the Bergen Reformed Church of Jersey City, New Jersey, Organized 1660, Easter 1912

      Bergen Reformed Church (Jersey City, N.J.) (1912)
      Directory of names and addresses of church members, reports of various committees within church including financial statements. List of pew holders. Calendar of the church including dedicated offerings.
    • Yeke Caaji, the Mongol-Oyirod Great Code of 1640:
 innovation in Eurasian state formation

      Taupier, Richard (Cardiff University Press, 2018-11-05)
      This paper is concerned with a well known but little-studied document from the mid seventeenth century, often called The Mongol-Oirat Great Code of 1640, or simply Yeke Caaji, Great Code, in old Mongolian. Historically it marked one of the last political strategies of two divisions of the Mongol Empire, established by Chinggis Khaan in 1206, to remain free of external political authority. The introduction explores the geo-political context of the Great Code and posits that it was an important and innovative document that established the political sovereignty of multiple non-imperial states. The document is based on Mongolian and Buddhist ideological principles and was an effort to coordinate multiple polities in order to withstand the early imperial enterprise of the Manchus. A translation of the twenty-page Great Code, from Western Mongolian Clear Script is included as well as a Latin script transliteration of the original text.
    • ‘Yet even the dogs eat the crumbs that fall from their masters’ table’ : Matthew’s Gospel and economic globalisation

      Novakovic, Lidija (OpenJournals Publishing, 2010-02-17)
      One of the effects of economic globalisation is that it strengthens the superiority of the developed and intensifies the dependency of the undeveloped nations. Christian ethicists typically address this problem by emphasising the need for social justice and the ethics of love expressed through sharing and generosity. This article offers another contribution to this discussion – an analysis of the subversive understanding of power and identity that underlies the story of Jesus in Matthew’s narrative. It concludes that Matthew’s Gospel offers a message of encouragement and accountability. It encourages the underprivileged to work for a change of conventional hierarchies that favour the privileged and calls them to actively participate in the creation of just relationships. At the same time, it reminds those who manage to improve their conditions that they should be transformed by the grace shown to them and strive for righteousness that exceeds the ethical standards of their former superiors.
    • Yhdysvaltain terrorisminvastaisen sodan oikeutus

      Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Systemaattisen teologian laitos; University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology; Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Institutionen för systematisk teologi; Muikku, Jani (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2008)
      Yhdysvallat on ottanut johtavan roolin terrorisminvastaisessa sodassa ja julkaissut terrorisminvastaisen sodan asiakirjoja, joista kansallinen turvallisuusstrategia vuosilta 2002 ja 2006 sekä kansallinen terrorisminvastainen asiakirja vuodelta 2006 ovat tämän tutkimuksen lähdeaineisto. Tutkielmassa analysoin, miten Yhdysvallat perustelee ja pyrkii oikeuttamaan terrorisminvastaisen sotansa. Tarkastelun teen vertaamalla terrorisminvastaisen sodan asiakirjoja perinteiseen länsimaiseen oikeudenmukaisen sodan teoriaan. Tutkimuksessani vastaan myös siihen, täyttääkö terrorisminvastainen sota oikeudenmukaisen sodan ehdot. Tarkastelussa käytän metodina systemaattista käsiteanalyysiä. Terrorisminvastaisen sodan tärkein väline on demokratia, johon Yhdysvallat sisällyttää ihmisoikeuksia ja yksilönvapauksia. Terrorisminvastaisen sodan tavoitteena on luoda sellaiset maailmanlaajuiset ja rauhalliset olosuhteet, että ihmiset pääsisivät nauttimaan jokaiselle luonnostaan kuuluvista yksilönvapauksista ja ihmisoikeuksista. Jotta sota olisi oikeudenmukainen, on tiettyjen ehtojen täytyttävä. Ennen sotaa on pyrittävä ratkaisemaan rauhanomaisesti sotaan johtava syy. Sodassa tulee olla oikeutettu peruste ja realistiset tavoitteet, jotka on esitettävä ennen sotaa. Vain itsepuolustuksellinen sota on oikeutettua. Sotaan voi ryhtyä vain laillinen auktoriteetti. Sodankäynnissä tulee käyttää vain kansainvälisesti hyväksyttyjen sodan sääntöjen sallimia menetelmiä. Tärkeintä sodankäynnissä on ihmisoikeuksien mahdollisimman pitkälle menevä kunnioitus. Sodan tavoitteena on tuottaa enemmän hyvää kuin pahaa. Sodalla saavutetun tilanteen tulee olla parempi kuin sotaa edeltävä tilanne. Sodan tavoitteena on oltava rauha, jonka ehtojen on oltava ennakoitavissa jo sotaa edeltävissä ja sodan aikaisissa toimissa ja sopimuksissa. Terrorisminvastaisten asiakirjojen perusteella Yhdysvallat täyttää terrorisminvastaisessa sodassa oikeudenmukaisen sodan ehdot, lukuunottamatta kaikkien rauhanomaisten keinojen koettelua ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Yhdysvallat vetoaa terrorismin poikkeavaan luonteeseen ja siihen, että terrorismi muodostaa äärimmäisen hätätilanteen. Äärimmäisessä hätätilanteessa on mahdollista toimia niin, että jos toimimalla vastoin oikeudenmukaisen sodan teorian ehtoja saavutetaan parempi lopputulos kuin ehtojen noudattamisella saavutettava lopputulos, on tietyin ehdoin mahdollista jättää osa oikeudenmukaisen sodan ehdoista täyttämättä. Yhdysvaltain mukaan terrorisminvastaisen sodan ihmisuhrit ovat välttämättömiä, jotta saavutetaan enemmän ihmishenkiä säästävä maailmanlaajuinen rauha. Terrorisminvastaisen sodan vankien ihmisoikeusloukkausten taustalla on pyrkimys yleisen turvallisuuden lisäämiseen. Lisäksi Yhdysvallat on vedonnut siihen, että rauhanomaisten neuvottelujen aikana terroristit ehtivät valmistautua tuleviin iskuihin. Yhdysvallat suosii nopeaa ja yllättävää toimintaa, vaikka se pyrkiikiin mahdollisuuksien mukaan rauhanomaisiin ratkaisuihin.
    • Yhteinen vai yksityinen : Luonnonvarojen kestävä omistusinstituutio yhteisvaurauskeskustelun näkökulmasta

      Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Systemaattisen teologian laitos; University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology; Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Institutionen för systematisk teologi; Yrjönen, Anna (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2017)
      Tämän tutkielman tehtävänä on tutkia luonnonvarojen omistamisen instituution kestävyyden perusteita nykyaikaisen yhteisvaurausajattelun näkökulmasta. Tutkimus paneutuu omistusinstituution filosofiseen oikeutukseen, yksityisomistuksen kestävyyden perusteisiin sekä vapailla markkinoilla hallinnoidun yksityisomistuksen perusteiden ja taustaoletusten kritiikkiin. Tutkimuksen menetelmänä on systemaattinen analyysi.
 
 Johdantoa seuraavassa luvussa tarkastelen yhteisvaurausajattelun keskeisiä käsitteitä. Kolmannessa luvussa tutkin, millä periaatteilla yksityisomistus on länsimaisen filosofian historiassa oikeutettu. Lähteinä ovat mm. John Locken Tutkielma Hallitusvallasta ja Markku Oksasen väitös Nature as Property. Esittelen yksityisomistuksen oikeuttavat periaatteet, omistusta rajoittavat ehdot sekä yksityisomistusinstituution ekologisuuden perusteesit.
 
 Neljäs luku keskittyy markkinatalouteen perustuvan yksityisomistuksen taustaoletusten kritiikkiin. Tutkin yksityistämispolitiikkaan johtaneen yhteismaan tragedia -käsitteen kritiikkiä, uusklassisen taloustieteen taustaoletusten kritiikkiä sekä samasta paradigmasta nousevan vapaiden markkinoiden etiikkaan (FME) perustuvan yksityisomistuksen kestävyyden kritiikkiä. FME:n mukaan kestävän luonnonvarojen hallinnan takeena toimivat tarkasti rajatut omistusoikeudet sekä mahdollisimman vapaat markkinat. Kritiikin mukaan yksityistämisen taustaoletukset eivät ole päteviä, eivätkä vapaat markkinat ole luonnonvarojen kestävän hallinnan tae. Yhteismaiden yksityistäminen taas ei historiallisesti ole oikeutettu, sillä se ei ole toteuttanut omistuksen oikeuttavia periaatteita. 
 
 Viidennessä luvussa tutkin, mihin yhteisvaurauteen perustuvan yhteisomistamisen etiikka perustuu. Luvussa todetaan, että yhteisvaurauden etiikan keskiössä on yhteisö ja maa, ei yksilö. Oikeus yhteisiin varantoihin on kollektiivista ja luonnon elinehtojen säilyminen ensisijaista. Yhteisomistus perustuu yhteiseen työhön, erilaiseen maasuhteeseen sekä paikallisuuteen. Yhteisomistukseen kuuluvat olennaisesti rajat ja institutionalisoitu hallinto, mistä johtuen yhteisomistusalueet eivät ole vapaan pääsyn alueita. Omistamisen ollessa paikallista, toteuttaa yhteisomistus omistusinstituution kestävyyden perusteet, motivaation sekä tiedon: paikallisilla on motivaatio sekä tieto alueen ekologiasta selviytymisen ollessa resurssista riippuvainen. Lähteet argumentoivat lisäksi, että alueiden hallinto on paitsi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, myös tehokasta.
 
 Johtopäätösluvussa totean, että luonnonvarojen yksityistämiseen johtanut politiikka perustuu heikkoihin taustaoletuksiin, uusklassisen taloustieteen oletukset ihmisluonnosta eivät kestävän omistajuuden kannalta ole välttämättömiä, eikä yksityisillä markkinoilla hallinnoitu omistajuus välttämättä ole tehokkain eikä kestävin omistusinstituutio. Totean, että FME:n ja yhteisvaurauden etiikka kuitenkin myös kohtaavat. Paikallisesti toteutetut hallintomuodot täyttävät kestävän omistamisen perusteet sekä omistuksen oikeutusta rajoittavat ehdot. Yhteisvaurauskeskustelun vaatimukset ovat, että yhteisomistus tulisi lisätä omistusoikeuksien luokkaan, sekä että taloutta, ja talouteen perustuvaa luonnonvarojen omistamista ohjaavia oletuksia on arvioitava uudelleen.
    • You shouldn’t feel this way!” Children’s and adolescents’ interpersonal emotion regulation of victims’ and violators’ feelings after social exclusion

      Gummerum, Michaela; López-Pérez, Belén (Elsevier, 2020-04)
      Emotion regulation is a key developmental skill, but very few studies have investigated developmental differences in how children and adolescents regulate the emotions of others (interpersonal emotion regulation). This study examined developmental differences in interpersonal emotion regulation in the context of social exclusion. Ninety-one 5- and 9-year-old children and 13-year-old adolescents were presented with two straightforward social exclusion scenarios, where a victim was excluded because of an irrelevant characteristic, and one multi-faceted scenario, where exclusion can be justified by social-conventional reasons. Participants judged social exclusion as more acceptable in the multifaceted scenario based on social-conventional and personal-choice reasons. Nine- and 13-year-olds were more likely to change the emotions of victims and excluders and most commonly used behavioural interpersonal emotion regulation strategies. Overall, children and adolescents engage in efforts to improve victims’ and worsen excluders’ emotions in social exclusion situations.
 
    • Youth and charismatic Christianity in the Dwars River Valley, Stellenbosch

      Van der Waal, C. S.; University of Stellenbosch. Faculty of Arts and Social Sciences. Dept. of Sociology and Social Anthropology.; Du Plessis, Miemie (Stellenbosch : University of Stellenbosch, 2009-03-04)
      Thesis (MA (Sociology and Social Anthropology))--University of Stellenbosch, 2009.
    • Youth work ethics

      Roberts, J. (Jonathan) (Learning matters Ltd, 2009-06)
    • Youth work, radicalisation and Islam

      Wroe, Stuart (2019-09-19)
      Stuart Wroe, a lecturer in Youth and Community Development at the University of Cumbria, who works with some of the most marginalised young people both in the UK and internationally, was among the speakers to address a key counter-terrorism and community relations conference held at Leeds Law School at Leeds Beckett University.
    • Youth work: the Loch Ness monster and professionalism

      Bessant, J (Australian Clearinghouse for Youth Studies (Australia), 2004)
      Like the Loch Ness monster, the subject of youth work professionalism raises its head now and then. The author outlines the arguments for and against the development of a youth work professional identity in the hope that this will stimulate debate about the future of youth work in Australia. The issue of ethics raises a related question about whether an ethical rationale exists for professionalising youth work, and whether such a rationale ought to be the primary reason for professionalisation.
    • Yritysten arvot toiminnassa : Tarkastelussa Nokian, Koneen ja Keskon vuosiraportit

      Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Theology; Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten; Lemmetyinen, Simo (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2019)
      Tutkielmani tarkoituksena on selvittää kolmen yrityksen, Nokian, Koneen ja Keskon
 julkilausuttujen arvojen näkymistä yritysten toiminnassa sekä se, että ovatko julkilausutut arvot
 eettisiä arvoja. Tutkimukseni sijoittuu systemaattisen teologian alaan. Tutkimusmetodini on
 yhdistelmä sekä kvantitatiivista tutkimusta että filosofisen tekstianalyysin tutkimusmenetelmää.
 Teoreettinen viitekehykseni perustuu Georg Henrik von Wrightin teokseen The varieties of
 goodness ja hänen etiikan jaotteluun arvoihin, normeihin ja tekoihin. Etiikassa tutkitaan käsityksiä
 hyvästä eli arvoista sekä käsityksiä normeista. von Wright jaottelee hyvät viiteen kategoriaan. Tätä
 hyväksi käyttäen olen jaotellut myös yritysten arvot hyvän kategorioihin ja tehnyt niistä taulukon.
 Joitakin arvoja oli vaikea hahmottaa vain yhden kategorian alaan, joten ne voivat esiintyä taulukossa
 kahdessa kategoriassa.
 Tutkimukseni aineisto koostuu yritysten vuosiraporteista. Olen poiminut raporteista yritysten
 julkilausumat toimintaa ohjaavat arvot. Arvoja analysoitaessa olen käyttänyt sanahakua löytääkseni
 kaikki julkilausutut arvot toimintakertomusten teksteistä. Olen kuitenkin poistanut hakutuloksista
 sellaiset sanat, jotka ovat viitanneet joko rahaan tai titteleihin. Olen myös lisännyt sanan
 esiintymiskertoihin, mikäli tekstissä on viitattu johonkin termiin, vaikka sanaa ei ole suoranaisesti
 tekstissä mainittu. Esiintymiskertoja olen havainnollistanut diagrammeilla. Diagrammi auttaa
 hahmottamaan, miten arvojen esiintyminen yritysten vuosiraporteissa on hyvin epätasaista.
 Yritysten julkilausuttuja arvoja jaoteltaessa hyvän kategorioihin sekä etsiessä arvojen
 esiintymiskertoja vuosiraporteista kävi selväksi, että yritykset käyttävät arvoja hyvin eri tavalla
 kuvaillessaan yrityksen toimintatapoja. Osalla yrityksistä arvot näkyvät selvästi toimintaa
 kuvailtaessa, toisilla arvot loistavat poissaolollaan. Yritykset kävivät melko johdonmukaisesti
 tekstissä kaikki arvot läpi kertoessaan edellisestä toimintavuodesta. Jotkut arvot ylikorostuivat
 toisiin arvoihin nähden esiintymiskerroissa, mutta toisaalta, jotkut arvot jäivät kokonaan
 näkymättömiin. Joissakin tapauksissa arvojen merkitys jäi hämäräksi. Toisaalta
 toimintakertomuksissa esiintyi myös sellaisia toimintaa ohjaavia termejä, jotka olisi voitu listata
 julkilausuttujen arvojen joukkoon. Osa yritysten julkilausumista arvoista on selvästi yrityksen
 toimintaa tai toimintatapaa ohjaavia arvoja. Osa on selvästi normeja, joiden varassa arvoja
 toteutetaan.
    • Zapojení církví do pomoci sociálně potřebným v regionu Uherské Hradiště

      Dragoun, Zdeněk; Sýkora, František; Baniová, Eva (Univerzita Tomáše Bati ve Zlíně, 2013-10-06)
      V bakalářské práci Zapojení církví do pomoci sociálně potřebným v regionu Uherské Hradiště bylo provedeno zmapování působení jednotlivých organizací do této pomoci zapojených. Byla zpracována historie a činnost organizací ADRA ASD, Charita České republiky, Diakonie ČCE a Maltézská pomoc o.p.s. a na základě zjištěných informací bylo provedeno srovnání činnosti těchto organizací.
    • Zbirnyk naukovo-bohoslovsʹkykh ta t͡serkovno-istorychnykh prat͡sʹ.

      Ukraïnsʹka avtokefalʹna pravoslavna t︠s︡erkva.; Українська автокефальна православна церква. (Mi͡unkhen : Bohoslovsʹko-pedahohichna akademii͡a U.A.P.T͡S., 1946-01-01)
      v. Unknown
    • Zeitschrift für christliche Sozialreform und Caritas

      unknown library (Luzern, 1879-01-01)
      volumes 22-24 cm
    • Zeitschrift für Praktische Philosophie / Einleitung: Professionell in schwierigen Lebenslagen intervenieren. : Zu den Herausforderungen einer Ethik (in) der Sozialen Arbeit Methodologie, personale Autonomie, Überlegungsgleichgewicht

      Bögner, Frieder; Stoppenbrink, Katja (2019)
      Während es in der Praktischen Philosophie und Angewandten Ethik ausführliche Debatten und Konzepte etwa zu den Fragen gibt, wie mit Problemen globaler Armut und Ungerechtigkeit umzugehen ist, welche Rechte und Pflichten Nationalstaaten angesichts zunehmender Flüchtlings- und Migrationsströme haben und welche Umweltschäden wir zukünftigen Generationen zumuten dürfen, bleiben einige andere innerstaatliche und naheliegende moralische Fragestellungen oftmals auf der Strecke: Welche moralischen Ansprüche haben sozial ausgegrenzte, ökonomisch benachteiligte und in Notlagen lebende Personen, die zu unserer Gesellschaft dazugehören? Mit den Problemen in der Lebensgestaltung von Personengruppen wie Drogenabhängigen, Obdachlosen, Menschen mit Behinderungen und Arbeitslosen beauftragt der Sozialstaat oftmals über subsidiär übertragene Kompetenzen soziale Einrichtungen und ihre Sozialarbeiterinnen und Sozialarbeiter. Mit Blick auf diese „Dreieckskonstellation“ (Staat, Sozialarbeiterinnen und Sozialarbeiter, deren Klientinnen und Klienten) stellen sich zwei grundlegende ethische Fragen: (1) Welche moralisch relevanten Gesichtspunkte bestimmen das Verhältnis von Sozialstaaten und gesellschaftlich ausgeschlossenen und benachteiligten Bürgerinnen und Bürgern bzw. weiter gefasst Bewohnerinnen und Bewohnern? (2) Welche moralisch relevanten Gesichtspunkte sollten die Interaktion von Sozialarbeiterinnen und Sozialarbeitern mit ihren Klientinnen und Klienten in Beratungs- und Hilfskontexten bestimmen? Diesen basalen Fragen einer Ethik der Sozialen Arbeit wird, so unsere zentrale These, bisher von Seiten der Praktischen Philosophie noch zu wenig Aufmerksamkeit entgegengebracht. Diesem Zustand soll der vorliegende Themenschwerpunkt der Zeitschrift für Praktische Philosophie entgegenwirken, indem die darin enthaltenen Beiträge besonders auf die zweite Frage reagieren. Diese befassen sich insbesondere mit theoretischen und methodologischen Fragen einer Ethik der Sozialen Arbeit, etwa der Arbeitsteilung zwischen empirischen und normativen Ansätzen, der Funktion eines Rawlsschen weiten Überlegungsgleichgewichts und der Rolle und angemessenen Verständnisweise des Prinzips des Respekts vor Autonomie in der Praxis der Sozialen Arbeit. Wir verstehen unseren Themenschwerpunkt zugleich als ein Plädoyer und einen Aufruf zu weiterer Auseinandersetzung auch von (Fach-)Philosophinnen und Philosophen mit Fragen der Ethik (in) der Sozialen Arbeit.
    • Zeitschrift für Praktische Philosophie / Personale Autonomie als ein Kernprinzip der Ethik Sozialer Arbeit: : informierte Einwilligung oder Biographie?

      Bögner, Frieder (2019)
      Die folgenden Überlegungen widmen sich der Frage, welches Konzept von Autonomie für übliche moralisch bedeutsame Szenarien der Sozialen Arbeit anwendbar und philosophisch gut begründbar ist. Dazu richte ich zunächst den Fokus auf die Idee, Autonomie eng mit der Pflicht zu verbinden, informierte Einwilligung von Klienten/-innen zu Interventionsschritten einzuholen, und prüfe, inwiefern diese Verbindung für die moralische Praxis der Sozialen Arbeit angemessen sein kann. Ich zeige anhand ausgewählter Aspekte des medizinethischen Ansatzes von Beauchamp und Childress auf, dass ein Konzept von Autonomie, welches auf das Einholen informierter Einwilligung konzentriert ist, für die Soziale Arbeit nicht angemessen ist, weil es mit mehreren Merkmalen von Interventionen im Rahmen Sozialer Arbeit nicht kompatibel ist. In vielen Kontexten der Sozialen Arbeit ist vielmehr ein Modell der Autonomie adäquat, welches als Kriterium die Biographie von Klienten/-innen mit erfassen kann. Um für diese Ansicht zu argumentieren, berufe ich mich auf eine Konzeption der personalen Autonomie von John Christman.