Tekemällä ammatin oppimisen alkuun : Learning by doing

Abstract

Tämän kehittämistehtävän toimeksiantaja on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Nurmes. Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena on Ammattiopisto Nurmeksen koulutuksen laadun parantaminen ja oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisääminen hakijoiden keskuudessa. Tarkoituksena on lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta kehittämistyöhön, saavuttaa parempia oppimistuloksia kehittämällä pedagogiikkaa, didaktisia menetelmiä, oppi-misympäristöjä, sekä tukea opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia ja sitoutumista opiskeluun. Kehittämistyö liittyy oppilaitoksemme ydinprosesseista opetus- ja ohjausprosessiin ja asiakastuloksiin. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina nuorten keskuudessa. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat odottavat käytännön läheistä koulutusta, valmistumista nopeasti käytännön ammattiin ja pääsyä työelämään. 
 
 Tämän osallistavan toimintatutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Miten henkilökunnan yhteinen suunnittelutyö toteutetaan? Mitkä ovat Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutuneiden motivaatiotekijät? Miten tekemällä oppiminen – toiminnallisuus tukee opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa? Miten voidaan tukea työelämän käytänteiden oppimista ammatillisten opintojen alkuvaiheessa? Toimintainterventioiden arvioinnissa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta.
 
 Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen oppilaitoksen kehittämistyöhön onnistui. Henkilöstön yhteisen suunnittelun pohjalta muotoutuivat tämän kehittämistehtävän keskeiset aiheet. Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa saatiin kirjalliseen muotoon huoneentaulu: ”Yhteisillä pelisäännöillä parempaa arkea”. Niiden avulla opetellaan työelämän käytänteille osana opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehitystä vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. 
 
 Kehittämistehtävän seuranta-arvioinnin mukaan Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutumiseen vaikutti opiskelupaikan läheisyys enemmän kuin koulutusala. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa 94 % piti itseä kiinnostavaa alaa tärkeänä opiskelupaikkaa valittaessa. Tärkein koulutukseen hakeutumiseen vaikuttava tekijä (41 %) oli oppilaitoksen läheinen sijainti ja toiseksi tärkein (34 %) sopiva koulutusala. Nuori on valmis joustamaan koulutusalan valinnassa, kun opiskelupaikka on lähellä. Nuorella ei ole välttämättä yhtä ainoaa omaa alaa. Vaikka kiinnostavan koulutusalan perusteella hakeutuneita oli vain 34 %, silti kahden kuukauden kuluttua 90 % koki olevansa oikealla omalla alalla ja 67 % sanoi olevansa hyvin motivoituneita. Prosessiarvioinnin tulokset osoittavat että Learning by doing - tekemällä oppiminen ammatillisten opintojen alussa vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että sillä oli paljon tai erittäin suuri merkitys, että oli päässyt tekemään käytännön töitä ensimmäisen jakson aikana. Learning by doing - tekemällä oppiminen oli opiskelumotivaation ja sitoutumisen kannalta merkittävä pedagoginen ja didaktinen valinta sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta ja tuki opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa. Opettajat havaitsivat, että opiskelijat olivat motivoituneita, kun opetus oli toiminnallista ja he pääsivät tekemään käsillään. Opiskelijat olivat sitoutuneita ja heillä oli positiivinen ote opiskeluun. Toiminnallisen alun myötä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat.
 
 Nuorten halu opiskella kotiseudullaan tulisi ottaa huomioon koulutusaloja ja aloituspaikkoja jaettaessa, niin että myös kasvukeskusten ulkopuolella asuvilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutuspalveluja. Kaikki nuoret eivät halua tai heillä ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Myös heillä tulee olla mahdollisuus opiskella. Syrjäytymisen riski on suuri, jos he jäävät ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. 
 
 Jatkotutkimuksen aiheita; miten tekemällä oppimista voitaisiin lisätä ja laajentaa ammattitaitoa täydentäviin aineisiin, miten toteuttaa ilmiöperustaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Kehittämishankkeen seuranta-arviointi selvittäisi ”Learning by doing” toiminnallisten opetusmenetelmien vaikutusta oppimistuloksiin ja asiakastuloksiin.

The assigner for this development work is North Karelia Municipal Education and Training Consortium, Nurmes College. The aim of this research is to improve the quality of education in Nurmes College and to increase the attractiveness of the institute among the applicants. Further aims are to increase the participation in the development work of the personnel and students; to get better results in learning by developing pedagogics, didactic methods, and learning environments; and to support the process of vocational growth and commitment to studying. Among the core processes of our institute, the development work is related to the processes of learning and counseling and to the customer results. The popularity of vocational education has increased in the recent years among young people. Those who apply to a vocational institute anticipate practical education, a quick qualification for a practical profession and an entry to working life.
 
 The central research questions of this participatory research are the following: How to put the collective work of planning by the personnel into practice? What are the motivational factors of the students in the Nurmes College? How does “Learning by doing” support the commitment and the process of vocational growth in the beginning of the vocational studies? How could we support the learning of the practices of the working life in the beginning of the vocational studies? Qualitative and quantitative methods were used in assessing functional interventions.
 
 Involvement of the personnel and students in the developing work of the institute was a success. The most important objectives of this thesis were formed on the basis of collective planning by the personnel. A slogan “Better workdays by shared rules” was formed in co-operation with the students. 
 
 According to the follow-up assessment of the developing task, the crucial factor in deciding whether to apply to the Nurmes College was the proximity of the institute rather than the field of study. This deviates from the results of the nationwide research in which 94% of the participants thought that it is important to choose a branch that they find interesting. The most important factor in applying to Nurmes College was the proximity of the institute, and the suitability of the field of study was on the second place. A young person is ready to be flexible as far as the field of study is concerned, if the place of studying is situated close enough and they do not necessarily have just one right field of study. Still, although only 34 % of the applicants said they had chosen the particular field of study because they were interested in it, after two months 90 % felt that they had chosen the correct field of study and 67% said they were well motivated in their studies. The results of the process evaluation show that “Learning by doing” in the beginning of the studies was what the students expected and wished for. 81% of the participants thought that being able to do practical work during the first period had a big or great significance. “Learning by doing” was a pedagogically and didactically important choice and had great effect on study motivation and commitment, both from the teacher’s and the student’s viewpoint and it promoted students’ vocational growth in the beginning of the studies. Teachers noticed that the students are motivated when teaching is practical and when the students can use their hands. The students were committed and they had a positive attitude towards the studies. Students’ social skills were also improved along with the practice-oriented outset of the studies.
 
 Young people’s wish to study near their home place should be taken into account in the distribution of the fields of study and in the annual student intake, so that those living outside the cities had the equal opportunity to acquire educational services. All the young people do not want to study in a foreign town and for some it is impossible to leave their hometown. They too have to have an opportunity to study. The risk of alienation is high if they are left out of the vocational education.
 
 Topics for further research; how could “Learning by doing” be extended into the subjects which complement the vocational skills, how to put phenomenological learning into practice in vocational education. A follow-up evaluation of the developing project would explain the effect of “Learning by doing” on learning and customer results