The self-concept and socio-emotional development of deaf and hard-of-hearing students in different educational settings and their hearing peers in Ethiopia

Abstract

This thesis examined the socio-emotional problems and self-concept of deaf and hard of hearing (DHH) students in different educational settings (special class/ unit, special school) compared to those of hearing students in Ethiopia. Furthermore, the study investigated the transition of DHH students from 4th grade (cycle 1) into 5th grade (cycle 2) in relation to the academic achievement, academic self-concept and their social wellbeing. In this transition DHH students from special class/ unit transited into mainstream education. A total of 103 students selected from seven towns in Ethiopia, representing three groups in different school settings participated in the first study when they were in Grade 4 (Time 1). The second measurement was made after a year on 72 participants who transitioned to Grade 5 (Time 2). The aims of the study were addressed in three sub studies. Data was collected using the self-report version of Strengths and Difficulties Questionnaire (Goodman, 1997) to measure the socio-emotional aspects and the Self-Description Questionnaire (SDQ-I, Marsh, 1990) to measure the multidimensional aspects of children’s self-concept. The results showed that, compared to the hearing sample, the DHH students experienced more severe socioemotional problems across all dimensions. In comparison to their hearing peers, DHH students (regardless of their educational setting) had a lower self-concept in the areas of general self, general school, reading, and parental relations. The DHH students in the special school showed a higher self-concept in regard to their physical appearance than the hearing and DHH students in the special class. There were no statistically significant differences between the groups in the self-concept dimensions of peer relations, mathematics, and physical abilities. The academic achievement and academic self-concept of DHH students decreased when they transferred to the mainstream setting, while the academic achievement and selfconcept of the DHH students continuing in a special school remained stable. All three groups showed improvements in their social self-concept after the transition. The results show that DHH children expressed great concern about their socioemotional difficulties, academic achievement and self-concept. Teachers and other professionals need to know more about the DHH children’s socio-emotional development to help better these children overcome their challenges.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosio-emotionnaalisia ongelmia ja minäkäsitystä eri koulumuodoissa (erityiskouluissa ja erityisluokilla) ja vertailuryhmänä oli kuulevia oppilaita. Lisäksi tutkittiin kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden akateemisia saavutuksia, minäkuvaa ja sosiaalista hyvinvointia heidän siirtyessään neljänneltä luokalta viidennelle luokalle. Tässä siirtymävaiheessa erityisluokilla olleet kuurot ja huonokuuloiset siirtyivät yleisopetukseen. Tutkimukseen osallistui 103 oppilasta, jotka oli valittu seitsemästä etiopialaisesta kaupungista. Heidät oli valittu kuurojen kouluista, kuurojen erityisluokilta ja kuulevien kouluista. Ensimmäisessä mittauksessa (Time 1) oppilaat olivat neljännellä luokalla. Vuoden kuluttua, toisella mittauskerralla, mukana oli 72 viidennelle luokalle siirtynyttä oppilasta (Time 2). Tutkimus oli kolmeosainen. Oppilaat arvioivat sosio-emotionaalisia vahvuuksiaan ja vaikeuksiaan ”Strength and Difficulties Questionnaire” (Goodman, 1997) mittarilla. Oppilaiden minäkäsityksen mittaamiseen käytettiin Self-Descriptiion Questionnarie-I (Marsh, 1990) mittaria. Tulokset osoittivat, että kuuroilla ja huonokuuloisilla oli vakavampia sosio-emotionaalisia vaikeuksia kuin kuulevilla oppilailla.Verrattuna kuuleviin oppilaisiin kuuroilla ja huonokuuloisilla oppilailla (riippumatta kummassa koulumuodossa he opiskelivat) oli myös heikompi minäkäsitys ja heikompi menestys koulussa. He olivat heikompia erityisesti lukemisessa ja heillä oli huonompi suhde vanhempiinsa. Erityiskouluissa olevilla kuuroilla ja huonokuuloisilla oli parempi itsetunto fyysisestä ulkonäöstään kuin kuulevilla tai erityisluokilla olevilla kuuroilla ja huonokuuloisilla. Ystävyyssuhteissa, matematiikassa ja fyysisissä kyvyissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien kesken. Erityisluokilla olevien kuurojen ja huonokuuloisten koulumenestys ja akateeminen minäkuva laski, kun he siirtyivät yleisopetukseen viidennelle luokalle. Erityiskouluissa olevien kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden akateemisiin saavutuksiin ja minäkuvaan ei tullut muutoksia heidän siirtyessään viidennelle luokalle. Sosiaalinen minäkäsitys kehittyi positiivisesti kaikilla kolmella ryhmällä siirtymän myötä. Tulokset osoittivat, että etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden tilanne (sosio-emotionaaliset vaikeudet, koulumenestys ja minäkuva) on hyvin huolestuttava. Opettajien ja muiden alan ammattilaisten on tärkeää tietää kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden tilanne pystyäkseen paremmin auttamaan heitä ja vastaamaan esille tuleviin haasteisiin.