Identiteetin tuolla puolen? : islamilainen huntu poliittisen rajanmuodostuksen välineenä Ranskan huivikiistassa 2004.

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan toiseuden rakentumista ranskalaisen (post)koloniaalisen kontekstin kautta. Kiinnekohtana toimii islamilaiseen huntuun liittyvä kiista, joka sai lainsäädännöllisen huipentumansa kun Ranskassa ratifioitiin maaliskuussa 2004 laki, joka kieltää uskonnollisten symbolien käytön julkisissa kouluissa. Vaikka laki käsittelee uskonnollisia symboleita yleisesti, keskittyi julkinen polemiikki ennen kaikkea islamilaiseen huiviin. Hunnun sisältämä symbolinen ylilatautuneisuus johti siihen, että keskustelu sen kieltämisestä kosketti lopulta kysymyksiä niin identiteetistä, modernisuudesta kuin sukupuolten välisestä tasa-arvostakin. Tutkielman tavoitteena on purkaa hunnun polysemiaa Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen ympärille muodostuneen Essexin koulukunnan poststrukturalistisen diskurssiteorian kautta tarkastelemalla niitä ensiarvoisen poliittisia prosesseja, joiden kautta hunnunkäytölle pyrittiin diskursiivisesti kiinnittämään jokin merkitys. Lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan diskurssi on joukko merkityksiä, jotka saavat sisältönsä vain suhteessa toisiin merkitsijöihin. Niinpä poliittinen kamppailu islamilaisen huivin merkityssisällöstä onkin tosiasiassa kamppailu erilaisten, paljon laajempien merkitysjärjestelmien eli diskurssien välillä. Edward Saidin orientalismi-teoriaan sekä postkoloniaalisiin feministisiin näkökulmiin tukeutuen tutkielma tarkastelee, kuinka toiseutta on huntudiskursseissa tuotettu. Primääriaineisto koostuu ranskalaisessa painetussa lehdistössä (Le Monde, Le Figaro, Libération, Le Point, L'Express, Le Progrès) vuoden 2004 tammi- ja syyskuussa julkaistuista huntukysymystä käsittelevistä teksteistä. Tutkimustehtävänä oli paikantaa aineistossa vallitsevat diskurssit ja analysoida niiden solmukohtia sekä artikulaatioita. Erityisen huomion kohteena olivat poliittiset rajat, joita "meidän" ja "muiden" välille pyrittiin diskursiivisesti konstituoimaan. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää, löytyykö aineistosta hegemonisia artikulaatioita. Vastauksena tutkimuskysymyksiin tammikuun aineiston keskeisimmäksi diskurssiksi paikantui ajatusrakennelma, jota kuvattiin tasavaltalaisuudeksi. Monet esiin nousseista toiseuden teemoista ja niitä kuvaavista merkitsijöistä liittyivät kiinteästi yhteen: "ryhmäkuntalaisuus", "islamismi", "taantumuksellisuus" ja "patriarkaalisuus" pyrittiin kaikki kiinnittämään hunnunkäyttöön, joka täten muodostui ranskalaisen "tasavaltalaisuuden", "sekulaarisuuden", "modernisuuden" ja "sukupuolten tasa-arvon" vastakohdaksi pitkälti Saidin teoretisoiman orientalismin mukaisesti. Artikulaatiot siitä, mitä on tasavaltalaisen identiteettidiskurssin "tuolla puolen", toivat sen rajat näkyviksi ja mahdollistivat islamilaisen hunnun analysoinnin identiteetin peilinä. Sekä kantaranskalaiset että siirtolaistaustaiset subjektit osallistuivat edellä kuvattuun toiseuden tuottamiseen, mutta postkoloniaalisen feminismin puitteissa tutkielma osoitti "siirtolaisnaisen" subjektiposition olleen lähes kauttaaltaan ranskalaista integraatioihannetta edustaneilla uusorientalisteilla. Tämä marginalisoi huntua käyttävien naisten artikulaatiot ja esti heidän äänensä täysivaltaisen kuulumisen ja kuulemisen. Toteutettu diskurssianalyysi toi kuitenkin esiin, että tammikuusta poiketen vuoden 2004 syyskuussa julkaistuissa teksteissä huntuun liittyvät antagonistiset diskurssit liitettiin yhteen hegemonisia artikulaatioita hyväksikäyttäen. Kahden ranskalaisen toimittajan Irakissa tapahtunut sieppaus loi diskursiivisen kontekstin, jossa riisutusta hunnusta tuli – ainakin hetkeksi – kansallisen yhtenäisyyden symboli. Työn kauempikantoisena tavoitteena olikin diskurssiteoriaa hyväksikäyttäen korostaa, ettei mikään diskurssi tai identiteetti ole ei ikinä suljettu tai pysyvä, vaan määräämätön – olemassa ainoastaan tuottamisen kautta.

Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.

Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.

Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä